Vuoden viimeiset kisat

 Se olisi sitten kisakausi paketissa tältä erää. Ensi vuonna jatketaan. Eilen tuli käytyä omalta osaltani kauden viimeinen kisa eli Onnen virran lampikisa Vuolenkoskella. On tähän vuoteen mahtunutkin aika paljon kisailua ja loppukesää värittivät erityisesti Masters -kisa Iijoella sekä tietysti SM-finaali niin ikään Iijoella. Näistä jäi kirjoittelematta lähinnä juuri noiden kisojen jälkeisen kisaväsymyksen takia. 

SM-finaalin jälkeen olin harvinaisen pitkään täysin kalastamatta ja innostusta alkoi löytymään vasta Kynäsjoen karsintakisan tullessa eteen. Kynäsjoella en ollutkaan ihan hetkeen kalastanut, sillä siellä ei ole ollut vuosiin kisatoimintaa. En ole tainut edes kalastaa siellä koskaan kisojen ulkopuolella.

Kynäsjoki oli kyllä kaikinpuolin erinomainen kisa. Vesikin joessa laski sopivasti aivan hyvälle kalastuskorkeudelle hienoisen tulvan jälkeen. Kisassa kalastettiin lähes kaikkia kaloja mutta hauki ja taimen oli suljettu pois. Oletus oli, että särkikaloilla tulisi olemaan melko suuri rooli mutta ilmeisesti juuri tulvavesi oli ne suureksi osaksi karkoittanut. Särkikaloja kuitenkin löytyi ihan kohtuullisesti. Toki joessa oli tunnetusti myös kirjolohia mutta niitä osaa kisaa ennen istutettu vain hyvin vähän.

Salmisen Jussi kampeaa kalaa haaviin

Valitettavasti blänkkäsin kisassa yhden jakson ja se vei sitten sen podiumpaikan. Olin kuitenkin kisan neljäs ja sillä irtosi jo ihan mukavat rankipisteet.

Eilen sitten olikin se kesän viimeinen eli Onnen virta. Tämä oli kisakalenterissa aivan uusi kisa eikä näin oikeastaan kenelläkään ollut siis paikasta kokemusta. Tai no, on siellä eräät käyneet "treenaamassa". Kisaan varten lampeen ei istutettu uutta kalaa, joten oli odotettavasti erittäin haastavaa syksyistä kirjolohen kalastusta.

Heti kisan alusta alkaen tämä tulikin sitten selväksi, että haastavaa todellakin oli. Mies miehen perään kalasteli pooleja ilman tapahtumia. Lisäksi useamman tunnin kestänyt ajoittain varsin runsaskin sade teki hommasta vieläkin haastavampaa. Päivän päätteeksi vain neljällä kilpailijalla oli saatu kala. Onneksi itse olin yksi näistä ja oli vielä hieman tuuriakin mukana, että oma kala oli riittävän iso tuloslistan ykköseksi. Tosin jaetulla sijalla Ahon Samulin kanssa, sillä meidän molempien kalat olivat 48 cm.

Onnen virta oli siis lampikisa

Näillä kahdella syyskisalla varmistin samalla jo paikan ensi vuoden finaaliin. Harvinaista herkkua itselleni, sillä yleensä nämä syyskisat ovat olleet enemmän tai vähemmän hankalia.