Nukarin kausi pakettiin

Kuun vaihteessa alkaa rauhoitus myös Nukarilla. Sitä ennen piti vielä kerran käydä siimoja liottelemassa. Tosin hilkulla oli, että en olisi jättänyt kokonaan kalastamatta, sillä joen rantaan kurvattuani ei näky ollut kovinkaan houkutteleva. Vesi oli noussut reippaasti ja samalla se oli tietenkin värjäytynyt 'iloisen' ruskeaksi. Kaiken hyvän lisäksi ainakin Lemmensillan alueella oli varsin pistävä haju. Ulosteperäistä?


Luonto ei kuitenkaan antanut periksi poistua paikalta heittoakaan heittämättä. Siimaa siis renkaisiin ja jokeen. Uskomatonta kyllä heti muutaman heiton jälkeen pyörähti kirjolohi perhojeni perässä kuitenkaan tarttumatta. Kalat siis kuitenkin näkivät jotain eteensä.


Päivän ehdittyä pidemmälle alkoivat paikat näyttämään jotenkin enemmän kalastettavalta eikä veden määräkään loppujen lopuksi häirinnyt. Ainoa mikä häiritsi oli kalojen puuttuminen. Jokunen pieni taimenen penikka tosin tukisteli siiman päässä mutta kirjolohet olivat kateissa. Siis huolimatta siitä, että tällä kertaa kalastin myös ns. varmoja suvantopaikkoja.



Ja mitä tapahtuikaan siinä vaiheessa kun menin myös sinne kosken puolelle. Sieltähän tärppäsi päivän ainoa hieman vauraampi kala. Mutta millainen kala? Hauki perskules kovasta kuohusta! Hieno päätös tälle Nukarin (kesä-) kaudelle! Heh!

Seuraavaksi sitten ehkä jo merelle. Ja onhan vielä tulossa SM-alkukarsintaa Risulammella. Seikkailut siis jatkuvat...