Vantaanjoki on muuttanut pohjoiseen

Jos olisin tiennyt millaista suklaakiisseliä Tainiovirran vesi oli, niin olisin suosiolla jättänyt menemättä. En tietenkään muistanut sitä mahdollisuutta, että nelostien siltaremontti on siinä vaiheessa, että vesi on mennyt melkoiseksi liejuksi. Näin siis nelostien alapuolisilla alueilla.

Jälleen kerran olin liikkeellä päiväkalastuksen merkeissä. Kello nimittäin tikitti muutaman minuutin yli puolta päivää siinä vaiheessa kun jokipenkalle ehdin. Melkein tuli lähdettyä pois kalastamatta mutta sain kuitenkin pienen mietintätuokion jälkeen välineet kasaan.

Taisi kannattaa sillä ensimmäinen kala, pikkuinen taimen, räpisteli siiman päässä jo toisella heitolla. Kaloja siis oli veden väristä huolimatta. Sen jälkeen hieman hiljaisempaa siihen asti kun virittelin perholitkan mikä ei ole tähän mennessä koskaan ollut käytössä Tainiolla. Veden väristä nimittäin tuli hyvin pitkälti mieleen Vantaanjoki. Ja Vantaanjoesta tuli mieleen kirjolohet. Ja siitä taas nettipuheet kevään kirjolohi-istutuksista Hartolan vesiin.

Eli ryykäisin siimaan kolmen värikkään 'kleepin' litkan. Muutama heitto ja kirjolohi hyväksyi pinkin leechin. Voi hurja! Pinkkiä nämä hullut kalat syövät täälläkin. Kille tosin irtosi ennen haaviin päätymistä. Hetkeä myöhemmin vielä hiukkasen vajaa 40 cm taimen puraisi myös pinkkiä...

Ennen siirtymistä ylemmille osille konttailin aikani kuvaamassa täplikkäitä kalanpentuja rantavedessä. Ei mitään erityisen helppoa puuhaa varsin vilkkaasti virtaavassa vedessä. Ei oikein kuvat onnistuneet.



Ylempänä joella hoonosoomi -mies viskeli virveliä ja vanha pappa mato-onki laiturilla. Oranssissa lipassa kaverilla olikin kala hetken kiinni mutta väsytystekniikka 'liinat kiinni & väkisin' sai kalan karkaamaan. Kaveri hieman kirosi.. en tiedä oikein millä kielellä.

Aikani meininkiä seurattuani meinasin luovuttaa heittämättä täällä heittoakaan. Juuri sillä hetkellä kala kuitenkin posautti pinnassa ja hain kuitenkin vavan autosta. Vesi oli muuten täälläkin hieman värjäytynyttä. Hetken heitettyäni reilu 50 cm taimen uikin haaviin streameri suun pielessä. Tähän olikin hyvä lopettaa reilu kolmen tunnin 'tahkoaminen'.