Toinen treenipäivä Vlatavalla

Vaikka vettä oli työntänyt taivaalta niin yöllä kuin vielä aamullakin, niin jostain syystä lähivedet olivat kirkastuneet ja laskeneet sitten eilisen. Tämä tiesi hyvää kalastusta ajatellen. Pinkaisimme siis hyvillä mielillä harjoittelemaan tällä kertaa hieman taimenvoittoisimmille vesille kuin eilen.

Tulosta alkoi syntyäkin varsin tasaiseen tahtiin pääasiassa pienillä nymfeillä. Samoilla seuduilla taimenten kanssa oli varsin runsaasti myös näitä 'whitefishejä'. Itse onnistuin löytämään myös pari varsin nättiä harjusta. Molemmat olivat n. 30 cm kaloja. Toisen näistä koukutin lyhyen hetken kestäneen 'hätsinkin' aikana pienellä pintaperholla. Opas kertoikin eilen että kalat saattavat innostua syömään täällä pinnasta varsin lyhyiksi hetkiksi. Teoria näytti pitävän paikkansa.

Juuri hetkeä ennen kuin siirryimme läheiseen ravintolaan syömään, ehti Ville bongaamaan joesta isomman kalan. Eväkäs hyväksyikin villen tarjoaman nymfin jo toisella heitolla ja sitten siimaan vietiin. Allekirjoittanut toimi jälleen kerran haavipoikana (eilen kiikutin Jukalle haavia tuplatärpiä varten). Siinä sitten ravailin hetken ison kirjolohen perässä samalla kun Ville yritti vääntää mehut pois kalasta seitin ohuella perukkeella. Kala möyrysi aikansa ja onnistuin kuin onnistuinkin heilauttamaan haavia 63 cm kirjolohen perässä. Melkoiset karjahtelut onnistuneesta väsytyksestä irtosivat ilmoille. Kasa ruutuja kameraan ja kala vapauteen.


Huomenna onkin sitten ensimmäinen kilpailupäivä eli treenit on nyt treenattu. Ahkerimmat sitovat tuossa vielä perhoja. Itse tyydyin kaivelemaan vanhoja varastoja ja tod.näköisesti löysin jo riittävästi perhoja kilpailupäiville. Niin... muutaman varsin toimivan perhon löysin tämän päiväisillä sessioilla. Nymfejä, nymfejä..

Jukka ja Ville ovat tällä hetkellä kapteenien kokouksessa nostamassa arpalippuja. Odotellaan siis vielä hetki ja huomisen ohjelma on selvillä.

Vltava haltuun

Ensimmäinen treenipäivä Tsekin seikkailureissulla on ohi. Vietimme päivän lähinnä kalastaen kirbeleitä Vltavalla Vyssi Brod -kaupungin kupeessa. Ei tosin ollut erityisen luonnonkaunis paikka, sillä alue oli lähinnä pelkkä ränni vesivoimalan alla.

Vesi oli aavistuksen sameaa mutta ei kuitenkaan liian törkyistä. Tarkoituksena oli kalastaa jokea myös Rozmberk nad Vlatoun lähellä mutta oppaamme Lukaksen mielestä olosuhteet olivat liian huonot (lue : vesi erittäin sameaa). Ei turha jätkä tämä Lukas, sillä hänellä on kuitenkin kaksi peräkkäistä Euroopan mestaruutta!

Viimeinen puoli tuntia päivästä vietimme kalastaen majapaikkamme 'pihalla'. Joki menee nimittäin aivan tuossa vieressä. Samaisesta paikasta Englantilaiset jallittivat eilen 60 cm 'residenttikalan' eli kirjolohen. Lisäksi olivat saaneet jonkun aavistuksen pienemmän ja ison kasan kaikkia muita mahdollisia kaloja. Eilen tosin vesi oli ollut huomattavasti kirkkaampaa. Meille nousi tuossa puolessa tunnissa jokunen pieni harjus ja 'whitefish'. Whitefishit ovat siis seipejä ja turpia. Ovat myös kisakaloja 20 cm alamitalla.

Huomenna on sitten toinen treenipäivä omin nokkinemme ja perjantaina jo kisailemme joella joukkuekisan muodossa. Joukkueesta kaksi kalastaa ja yksi valvoo naapuripoolin kilpailijaa.

Kohti etelää

Muuttolintujen tapaan ryhmä 'suomipoikia' matkaa huomenissa kohti etelää. Tarkemmin sanoen kohteena on Tsekin tasavalta ja Vyssi Brodin kaupunki. Tarkoituksena olisi kalastaa Vltava -joella parin päivän 'reenit' ja sen jälkeen ottaa osaa Hanak-openiin

Retken aikana tuskin on suurempia mahdollisuuksia tai aikaa kirjoitella tänne blogiin, mutta kotiin palattuani raapustelen ehkä pientä raportin tynkää. Kuvagalleria on kuitenkin joka tapauksessa tulossa.

Samoilla seuduilla kisattiin muuten muutama vuosi sitten Junioreiden MM-kisat.

Rojut on vielä pakkaamatta joten niiden kimppuun.. Adios!



Näytä suurempi kartta

Hammonjoki160908

Hieman tuli jo kesää ikävä, kun könysin takaisin joelta autolle. Laakson pohjalla (eli siis ylemmän alueen tulipaikan läheltä) lämpötila taisi olla karvan verran alle plus viiden. Ainakin hengitysilma höyrysi, käsiä ja jalkoja paleli. Ei ollut herkkua.


Vaan enpä ollut tälläkään kertaa 'kalassa' kovinkaan kauan. Menomatkalla joelle jouduin tekemään pakollisen stopin läheiselle pellolle mikä omalta osaltaan söi varattua kalastusaikaa. Stopin aiheuttaja oli verraten iso hanhiparvi aivan tienvieressä. Kamera kun oli tietenkin mukana, joten pakkohan se oli tirppoja jäädä kuvaamaan.

Pientä harjusta näytti todellakin olevan varsin tuhottomasti. Aivan kuten Janne oli kirjoittanutkin omassa blogissaan. Itse heitin tosin sen verran ihmeellisiä perhoja, että eivät onneksi kunnolla tarttuneet. Enkä kyllä viitsinyt aivan 'pahimmilla' paikoilla edes heittää. Jos nämä ovat todella tuoreita 'istukkaita' joessa, niin itse olisin ainakin laittanut poikaset hieman eri alueille. Nyt nimittäin pienellä alalla on aivan järjettömästi harjuksia. Niin vanhoja kuin näitä tuoreitakin. Hieman enemmän olisi saanut siis levitellä vaikka tokihan nuo talven aikana ehtivät paikkaa vaihtamaan.

On muuten vesi jo kohtalaisen alhaalla! On myös varsin kirkasta joten pohja näkyy taas jotakuinkin kaikkialla. Joen pohja alkaa myös hiljalleen peittyä keltaisista lehdistä..

Vantaanjoen radiokalat

Eipä ole tälläisiä 'mainoksia' tullut harrastettua blogissani, mutta tämä Juha Salosen blogista löytämäni seuranta Vantaanjoen radiokaloista ansaitsee tälläisen kohtelun. On nimittäin varsin mielenkiintoista seurata kuinka ylös nämä kalat nousevat. Itselleni yksi mielenkiinnon kohteista on tietysti se, että tavoittaako joku näistä kaloista Nukarinkosken. Nukarihan on vuosien saatossa ollut yksi lempipaikoistani kalastaa.

Tällä hetkellä kaloista 'piikkipaikkaa' näyttäsi pitävän Suunto eli 4 kilon tyttökala. Hyvä Suunto! (Vaikka itse käytänkin Silvan peukalokompassia :) )


Näytä suurempi kartta

Olikohan viimeinen ennen rauhoitusta?

Niin..kohta pukkaa taimenen lakisääteinen rauhoitusaika päälle. Jotenkin taas tuntuu, että turhan aikaisin, sillä kelithän ovat hyvin kesäisiä. Ja tähän joku tietysti älähtää, että eihän kesää ole edes ollut. Minulle kuitenkin tälläinen vajaa parikymmentä astetta lämmintä ja puolipilvistä on jotakuinkin täydellinen sää. Ulkona on mukava olla.

Vehkeitä kasaan viritellessä meinasi tosin olla mukavuus kaukana, sillä ensimmäinen takaisku tuli kun Vivarellin kela sanoi sopimuksensa irti. Toivottavasti tämä on kuitenkin väliaikaista ja onnistun fiksaaman ko. rullan. Kela nimittäin jumitti jostain syystä eikä 'kelaaminen kahvasta' toiminut lainkaan. Eikä muuten puolakaan suostunut irtoamaan rungosta. Totaalinen jumi siis. Huomenna ehkä lievää väkivaltaa käyttäen on korjaussessio edessä.

Kalastuksellisesti tämä keskipäivän sessio ei ollut mitenkään ihmeellinen. Toki muutamia pienehköjä taimenen penikoita kävi vapautettavana sekä yksi harjuksen koltiainen. Lopulta päädyinkin enemmän kykkimään pusikossa vesiperhosia kameralla tähdäten. Näitä vesipörriäisiä olikin varsin runsaasti, joten illemmalla olisi saattanut olla varsin mukavia kalastushetkiä tiedossa joko pintureilla tahi pupilla.

Tuulettumassa

Vaikka sää oli jälleen kerran kategoriassa 'jotain aivan muuta' eli erittäin tuhnuinen, niin silti oli jonnekin ulos päästävä. Taivaalta työnsi vettä ja lämpötila oli peräti kahdeksan astetta plussalla, joten se karsi muutaman muun ulkoaktiviteetin pois. Kalalle sentään kehtasin mennä..

Ihan vain tuohon lähelle kuitenkin. Kalastusaikaa kertyi jälleen kerran ruhtinaallisesti reilu tunnin verran. Itseasiassa sade ei loppujen lopuksi häirinnyt pätkääkään mutta pimenevä ilta teki retkestä varsin synkänoloisen. Isommat kalatkin olivat kateissa mutta muutama sintti sentään kelpuutti perhot.


Rauhoituksen alkamiseen ei olisi enää montaakaan päivää, joten jokikalastus alkaa olemaan aika vähissä tälle vuodelle. Toisaalta lähestyvä sesonki merellä alkaa välkkymään jo mielessä. Ja kai sitä järvelläkin pitäisi jokunen reissu tehdä..

Paluumatkalla tienvarressa olevan mainospömpelin lämpömittari näytti enää vaivaiset kuusi astetta plussalle. Syksy on täällä auttamattomasti.. ei voi mitään.