Galleriaa pukkaa..

Ei minua voi ainakaan nopeaksi kehua, sillä tarkoituksenani on ollut luoda jokunen kuvagalleria kesän koitoksista. Hieman on päässyt projekti venähtämään. Nyt olen kuitenkin saanut ensimmäisen aikaiseksi Norjan Em-kisoista elokuulta.

Vaikka menestys kisoissa ei ollut aivan odotettu, niin reissu oli kaikinpuolin onnistunut. Kuvatkin varmasti kertovat myös omalta osaltaan hyvästä reissusta.

Tulokset Em-kisoista löytyvät Perhokalastajat.netistä tai Norjalaisten omilta sivuilta.

Vastaavasti kuvagalleriani kisoista löytyy sivun oikeasta laidasta (toivon mukaan myöhemmin myös lisää kuvia) tai klikkaamalla tästä.

Ensi kauden kisakalenteri

Ensi vuoden kisakalenteri on julkaistu tällä kertaa melko hyvissä ajoin. Kisoja kalenterista löytyy ennätysmäärä ja hakemuslapun täyttäminen ei tule olemaan helppoa.

Kuitenkin näistä kisoista kaikkein eniten osaltani tulee varmasti saamaan Hammonjoen karsinta. Onhan kyseessä kotijokeni. Vielä on tietysti hieman avoin, että haenko itse kilpailemaan ko. kisoissa. Tulen kuitenkin jollain tavalla olemaan mukana myös kisaorganisaatiossa.

On myös jännittävä nähdä kuinka kilpailijat 'ottavat omakseen' tämän täysin muista poikkeavan, kalaisan mutta samalla myös erittäin vaikean kisan. Hermoja tullaan tässä kisassa koittelemaan aivan varmasti, sillä Hammonjoki pusikkoisena purona on 'raaka' kisapaikka.

Kalenteri löytyy mm. täältä : Perhokalastajat.net

Lamppuretki purolle

Pk.netin ja Taimenmiehen blogin innoittamana päätin käväistä otsalampun ja kameran kanssa paikallisella taimenpurolla. Jotakinhan sitä puuhastella, sillä kalastaminen on tiettyjen sattumien takia jotakuinkin mahdotonta tällä hetkellä.




Olin käväissyt samaisella purolla kerran aikaisemmin päivänvalolla kuluvana syksyllä. Tällöin onnistuin säikyttämään yhden taimenen, joten tiesin jo entuudestaan alueella olevan elämää.





Täyden kuun möllöttäessä taivaalla onnistuinkin löytämään kolmen taimenen seurueen. Isoin näistä olikin puron koon huomioon ottaen varsin nätti kala.





Kalojen kuvaaminen aivan pilkkopimeässä ei näytä olevan erityisen helppoa tavallisella digipokkarilla (Canon Powershot A 620). Valovoima ei oikein tahdo riittää. Lisäksi ilman suotimia vedenpinta heijastaa varsin häiritsevästi eikä kuvista tule kummoisia. Mutta tulipahan yritettyä.

Merellä taas

Ja vielä kauemmaksi itään. Aamulla oli varsin napakka pakkaskeli, kun suuntasin auton nokan kohti etelää. Tiet onneksi kuivia eikä kesärenkailla tehnyt tiukkaa kurvailla Myrskylän mutkaisia teitä.



Rantaan päästyäni kohtasin aivan peilityynen meren. Samalla paikalla olin käynyt viimeksi joskus tammikuussa ja vettä oli nyt reilusti vähemmän kuin silloin. Ehkä liki metri vettä puuttui. Omituisen näköinen paikka, sillä kertaakaan aikaisemmin en ollut nähnyt vettä näin alhaalla. Kirkastakin se oli.

Uudet perhot lähtivät testiin. Aloitin erilaisista epoksiviritelmistä. Hyvältä näyttivät vedessä. Kaloja vain ei näkynyt arvostelijoiksi.

Ja sitä samaa tyhjää taas tämäkin päivä. Ei ole helppoa meritaimen jallittaminen itäisellä Suomenlahdella. Tai sitten kokemus ei ole riittävä kalojen löytämiseksi. Toisaalta rantapaikkoja ei liiemmalti löydy, joten näihin on tyytyminen.



Ensi kerralla toivottavasti hieman tuulisempaa keliä.

Tunnin kalaretki

Jälleen kerran lyhyt kalastusretki Hammolle. Mennessä lämpötila keikkui nippanappa plussan puolella mutta ilma viileni siten että lähtiessä oli jo kolme astetta pakkasta. Vaparenkaat siis jäätyivät ensimmäistä kertaa tälle syksylle.



Olin vielä poikkeuksellisesti ottanut mukaan bambuvavan (Phy Midge). Tosin tarkoitus tuolla samaisella tikulla oli ollut tarkoitus kalastaa syksyn aikana useamminkin. Orviksen one weight vie kuitenkin voiton purovapana. Bambuilla on toki aina hauska kalastaa.

Mitä pidemmälle syksy on edennyt, niin sitä vaikeammaksi kalastus on Hammolla mennyt. Nieriät eivät syö perhoja läheskään sillä innolla kuin alkukaudesta. Tärpit ovat pääsääntöisesti olleet erittäin varovaisia. Niin nytkin. Tosin sain jopa yhden kalan ottamaan pinturiin (Black gnat) kuitenkin tartuttamatta sitä. Keli oli jo kääntynyt pakkasen puolelle sillä hetkellä kun pinturi kelpasi. Pakkaskalaa siis :) Muuten kalastan jälleen kerran pienillä tummilla nymfeillä.

Tuottelias sidontasessio

Edellisen merireissun jälkeen ajatuksena oli panostaa hieman uusien meriperhojen tekemiseen. Hienoa, että kerran suunnitelma on pitänyt ja olen saanut aikaiseksi läjän uusia meriperhoja. Tälläkin määrällä tod.näköisesti viskaisi vaikka loppusyksyn mutta eiköhän tule perhoja sidottua vielä iso kasa. Näiden ohessa on jo syntynyt hieman uusia perhoja ensi kauden kisojakin ajatellen.

Iltakalassa Hammolla

Sää näytti työpäivän jälkeen varsin mukavalta, joten kalaanhan se oli mentävä. Näin syksyllä kun valoisaa aikaa on vähän, on myös tyytyminen lähipaikkojen kalastamiseen. Arvoin hieman jotta lähtisinkö kellurenkaalla haukia kiusaamaan vai Hammolle. Valinta kääntyi jälkimmäiseen.

Tällä kertaa päätin kalastaa ylempää aluetta. Viime reissuthan ovat kaikki suuntautuneet alemmalle alueelle. Vesi oli taaskin hieman sameahkoa mutta ei kuitenkaan aivan velliä. Kalastaminen onnistuisi siis mainiosti.

Ensimmäinen nieriä kopistelikin perhoa jo parin heiton jälkeen. Hyvälti näytti. Kalojen aktiivisuus ei ollut kuitenkaan huippuluokkaa, sillä moni tuttu ottipaikka antoi tyhjää. Kaloja siellä varmasti kuitenkin on. Ja olihan niitä jokunen, sillä muutama kala kävi ylhäälläkin.

Aivan alueen yläpäästä tavoitin myös pienen taimenen penikan. Mielenkiintoinen saalis, sillä tuolta alueelta en ole vuosiin taimenia saanut. Tiedä sitten vaikka kalatien avaaminen olisi jo tuottanut tulosta.

Kotimatkalla ooppeli sanoi poks :(

Ison veden äärellä...

...eli kauden ensimmäisellä mertsarireissulla tuli käytyä itäisellä Suomenlahdella. Tuntuilla vanhoilla paikoilla siis. Selviydyin kalalle vasta iltapäivällä, sillä aamu meni nukkuessa pitkään. Edellinen päivä hieman verotti. Ilmatieteenlaitoksen nettisivu tiesi kertoa, että odotettavissa olisi varsin kohtuullista tuulta.


Sää kuitenkin hieman yllätti, sillä mainingit olivat yllävän kovia rantaan saapuessani. Ottipaikkana tunnettu niemenkärki oli yhtä suurta vaahtopäätä. Toisinsanoa varsin epämielyttävä kalastettava, sillä heitot piti roiskia suoraan vastatuuleen.

Vissun GT4 seiskaluokkaisen sai tulikasteensa merellä. Samaista vapaa olen toki kesän aikana käyttänyt useissa järvikisoissa. Ja hyvinhän tuo toimii myös merellisissä olosuhteissa.

Tuli myös huomattua, että meriperhoni ovat varsin heikoissa kantimissa kevään jäljiltä. Pakko on näköjään sitoa lisää perhoja ennen seuraavaa reissua (mikä on jo toivottavasti seuraavana viikonloppuna).

Oli muuten aika kostea keli. Vettä ehti työntämään taivaalta useamman tunnin. Ensi kerralla siis myös kahluuvehkeet päälle. Nyt vesi tuli sen verran lahjakkaasti drymaxeista läpi.

Aamukalassa Hammolla

Vielä aamukymmeneltä joelle saapuessani pakkasta oli yksi aste. Lätäköt tiellä jäässä ja kasveissa pienoinen kuura. Aurinko alkoi jo kuitenkin hieman lämmittää joten kuitenkin varsin mukava ilma ulkoilla.

Jälleen kerran suuntasin alemmalle alueelle. Aloitin kalastamisen alimman sillan alapuolelta. Pakkasyö ilmeisesti oli laittanut lehdet putoamaan puusta sillä veden pinnalla valui varsin runsaasti lehtiä. Kirkkaan keltaiset lehdet eivät yleensä ainakaan paranna kalojen ottihalukkuutta Hammolla.. :) Kuitenkin pari kalaa kävi hetken pyristelemässä siiman päässä varsin matalassa vedestä.

Viime aikoina minulla on ollut teemana käyttää vain ja ainoastaan vanhoja perhoja (ja myös vanhoja perukesiimoja loppuun) jotta saisin hävitettyä mahdollisimman paljon väkäset lyttyyn painettu perhoja. Valmistaudun näin tulevaisuudessa mahdollisesti voimaan tulevaan koukkusääntöön kilpailuissa. Vain tehdasväkäsettömät koukut käytössä jatkossa. Ja hyvin tuo hävityssuunnitelma tuntuu toimivan, sillä sen verran reippaasti jäi perhoja pohjaan tälläkin kerralla.

Kalat ottivat tälläkin kertaa pohjan tuntumasta mikä osaltaan selittää suurta perhomenekkiä. Pakkohan sitä on yrittää syvältä vaikka pohja onkin risujen peittämä. Ei ollut kylläkään mikään huippusyönti vaikka jonkun kalan löysinkin.

Onnistuin säikyttämään myös yhden kirjon aivan rantamatalasta. Joskus kirjot tuntuvat olevan mitä omituisimmissa paikoissa. Kirjolohia on muutenkin aika harvakseltaan jäljellä kevään istutuksista. Silti aina jokunen tavoille oppinut kala tulee vastaan. Hyvä niin..

Kotijoella piipahtamassa..

Pyörähdin jälleen kerran Hammonjoella aamupäivästä ennen töihin menoa. Oli muuten yllättävän viileä keli. Lämmintä n. viisi astetta ja ohutta vesisadetta. Talvi pukkaa väkisinkin päälle.

Suunnitelmana oli pitkästä aikaa pyörähtää alemman osuuden vähemmän kalastetuilla paikoilla. Mielessä oli lähinnä käydä pätkän yläosan pellolla. Ja kävinhän minä siellä. Kalastus jäi vain lyhyeen uteliaiden hevosten takia (aluella laidunnetaan varsin usein hevosia). Muutama heitto siis ja paikan vaihto.

Siirryin alemmaksi hieman tutummille paikoille eli alimman sillan alueelle. Tätä aluettahan raivasimme loppukesästä Lahden perhokalastajien jäsenten voimin. Samaista työtä olisi tarkoitus jatkaa vielä muuallakin ja työtä on todella paljon tehtäväksi.

Nooh...parikymmentä minuuttia kalastusta sillasta ylöspäin ja j0kunen nieriä koukutettuna (ja tietty takaisin laskettuna). Nymfit tarvitsi saada tällä kertaa pohjalle ja hitaasti..

Startti

Noh niin. Muutaman muun Blogin innoittamani ajattelin hieman myös testailla tätä 'mahdollisuutta'. Niin kuin otsikkokin paljastaa, niin blogi keskittyy enemmän tai vähemmän perhokalastukseen. Ja vielä jos tarkennetaan, niin kilpaperhokalastus on erittäin keskeinen teema. Aion tosin kyllä joskus kirjoitella hieman asian sivustakin :)

Lyhyesti virsi kaunis... tervetuloa!