Tänään olisi ollut varsin leppoisa keli kalastella vaikka vähän kauempanakin, mutta koska Liberecissä oli ohjelmassa miesten hiihtoviesti, niin oli parempi pysytellä lähistöllä. Ehdin kuitenkin piipahtamaan parisen tuntia kalalla ennen televisiolähetyksen alkamista. Jännittävä kisahan siitä kehkeytyi ja Suomelle jälleen yksi mitali lisää. Tällä kertaa pronssia Suomen miehille. Hyvä pojat!
Eilisen illan ja viime yön aikana oli satanut uutta hohtavan valkeaa lunta. Keli oli usvainen mutta tuon uuden lumen takia kuitenkin erittäin valoisa. Kummasti silmät alkavat pikkuhiljalleen tarkkailemaan vesirajaa jos vaikka ensimmäisiä sumarinymfejä alkaisi hangella kipittelemään. Vielä on toki hieman aikaista mutta parin viikon päästä tilanne voi olla toinen.
Kummasti kalojen aktiviteetti oli muuttunut alkuviikosta. Eikä mitenkään parempaan suuntaan. Pari 'varmaa' paikkaa tuli koluttua mutta pitkään oli erittäin hiljaista. Siiman ohentaminen ja hengettömällä Prince -nymfillä onkiminen tuotti lopulta pienehkön taimenen vapautettavaksi. Jatkoa siis kalaisille talvireissuille tälläkin kertaa.
Pakattuani kalakamat jo autoon pääsin seuraamaan itseäni paljon taitavampien kalastajien touhuja. Jostain nimittäin sukelti paikalle kaksi saukkoa, jotka innostuivat esittelemään saalistustaitojaan. Eikä mennytkään kuin hetki kun toinen saukoista kiikutti särjen jäälle ja näin oli välipala saukoille taattu. Jahti jatkui tästä edelleen..
Harri Hytönen - Perhokalastus
Harri Hytönen - Perhokalastus
Friday, February 27, 2009
Wednesday, February 25, 2009
Wilhelmiä käristämässä
Alkuviikon seurailin säätiedoituksia ja päädyin tulokseen, että keskiviikkona olisi viikon lämpimin ja aurinkoisin päivä. Eli siis suunnitelmana oli käyttää tälläinen hieno talvipäivä rymyämiseen joella. Tosin juuri tälläinen päivä on harvemmin parhain kalailma mutta kiva on muuten joen rantamilla hiipparoida. Ja mukava oli taas pitkästä aikaa käydä makkaraa paistelemassa nuotiolla.
Tulipahan samalla maksettua kausilupa tällekin vuodelle. Automatkan aikana laskelin, että taitaisi olla yhdeksästoista kausilupa peräjälkeen tälle joelle. Päässä kävi myös ajatus, että olisin laskenut suurinpiirteiset ajetut kilometrit joita autonmittariin on kertynyt näiltä vuosilta. Jätin kuitenkin tekemättä, sillä luku olisi kuitenkin ollut iso. Mutta pääasia on kuitenkin kai, että hauskaa on ollut koko rahan edestä. Ja onhan näiden vuosien aikana myös eräskin kala käynyt haavissa kääntymässä.
Aika leppoisasti tuli tämäkin päivä otettua. Eli ei mitään järin keskittynyttä kalastamista vaan käytin aikaa tuon makkaranpaiston ohessa mm. koskikaran puuhastelun seuraamiseen. Siinä sivussa kalastin muutaman tutun paikan pikaisesti. Taitavasti muuten tuo koskikara haeskeli pohjasta vesiperhosen risukoppia.
Jos parin päivän takaisella reissulla pikkuperhot jäivät streamereille kakkoseksi, niin tänään en saanut piston pistoa aikaiseksi streamereihin. Onneksi kuitenkin nymfit kelpasivat sentään harjuksille. Näiden lisäksi pari näköhavaintoa myös isommista kaloista.
Tulipahan samalla maksettua kausilupa tällekin vuodelle. Automatkan aikana laskelin, että taitaisi olla yhdeksästoista kausilupa peräjälkeen tälle joelle. Päässä kävi myös ajatus, että olisin laskenut suurinpiirteiset ajetut kilometrit joita autonmittariin on kertynyt näiltä vuosilta. Jätin kuitenkin tekemättä, sillä luku olisi kuitenkin ollut iso. Mutta pääasia on kuitenkin kai, että hauskaa on ollut koko rahan edestä. Ja onhan näiden vuosien aikana myös eräskin kala käynyt haavissa kääntymässä.
Aika leppoisasti tuli tämäkin päivä otettua. Eli ei mitään järin keskittynyttä kalastamista vaan käytin aikaa tuon makkaranpaiston ohessa mm. koskikaran puuhastelun seuraamiseen. Siinä sivussa kalastin muutaman tutun paikan pikaisesti. Taitavasti muuten tuo koskikara haeskeli pohjasta vesiperhosen risukoppia.
Jos parin päivän takaisella reissulla pikkuperhot jäivät streamereille kakkoseksi, niin tänään en saanut piston pistoa aikaiseksi streamereihin. Onneksi kuitenkin nymfit kelpasivat sentään harjuksille. Näiden lisäksi pari näköhavaintoa myös isommista kaloista.
Monday, February 23, 2009
Sotaratsu
Tälle viikolle pukkasi sitten talviloma. Talviurheiluaktiviteettien lisäksi yritän nyt pitkästä aikaa käydä myös oikeasti kalalla. Tänään tosin sidoin aamupäivän perhoja ja vasta puolen päivän jälkeen kömmin joelle.
Jälleen kerran oli mitä upein ulkoilu sää. Ja ihan kiva kalastuskelikin vaikka toki vielä eletään helmikuuta. Kevättä kuitenkin yrittää pukata ja ilmassa olikin jo hieman kevään tuntua. Tosin pakkasta oli vielä useampi aste mutta aurinko alkaa jo sulattamaan jäitä esim. tien pinnasta.
Jälleen kerran rymysin pitkin pusikoita hakien hieman erikoisempia ottipaikkoja. Risukossa rymyämiseen olisi ollut omiaan hieman lyhyempi vapa mutta talvella käytän periaatteessa ainoastaan hieman järeämpiä 'kepukoita'. Löysinkin muutaman kalan paikoista missä en ole ennen elämää havainnut. Tosin suurin osa kaloista oli sen verran arkaa sorttia, että en päässyt edes näille heittämään.
Päivän ensimmäinen kala tuli kuitenkin itselleni uudesta paikasta. Joku mainostaisi tälläistä taimenta jossain muualla kirkkaaksi nousukalaksi, sillä tämä taimen oli todella kirkkaan hopeinen. Mutta ei se silti tästä kalasta nousukalaa tehnyt. Nakersi muuten ensiksi simppua mutta tarttui kunnolla vasta nymfiin.
Vanha sotaratsuni hieman nikotteli päivän aikana. Sotaratsulla tarkoitan monessa mukana ollutta ja paljon käytettyä kutosen Orviksen vapaa. Kelan vaihto-operaation aikana kelan kiinnike otti ja irtosi liimauksesta. Eivät näköjään pidä pakkasessa pyörittelystä nämä vavat. Viime talvenahan samanlaisen kohtalon koki pari luokkaa kevyempi vastaava vapa.
Vaikka tänään ei ollut tarkoitus hikiurheilla, niin kuitenkin sain hien pintaan tälläkin reissulla. Parkkeerasin nimittäin autoni tienpenkalle sen verran syvälle lumihankeen, että mobiili ei siitä enää omin avuin enää noussutkaan. Aikani kaivelin lunta auton ympäriltä ja yritin saada pitoa kumitassujen alle. Ei onnistunut. Työntöapua sain lopulta ohi kävelleeltä alkuasukkaalta.
Onneksi myös näiden parin vastoinkäymisen jälkeen tuli hetki myös erinomaisella talvikalastukselle. Onnistuin nimittäin kerrankin uittelemaan siimojani juuri optimaalisen syöntihetken aikana. Tai siis tältä se ainakin vaikutti, sillä kaloja tuntui hetken aikaa löytyvän sieltä täältä. Tällä kertaa muuten nymfit jäivät kakkoseksi, vaikka yleensä tältä joelta enemmän olen onnistumisia saanut pienillä perhoilla.
Jälleen kerran oli mitä upein ulkoilu sää. Ja ihan kiva kalastuskelikin vaikka toki vielä eletään helmikuuta. Kevättä kuitenkin yrittää pukata ja ilmassa olikin jo hieman kevään tuntua. Tosin pakkasta oli vielä useampi aste mutta aurinko alkaa jo sulattamaan jäitä esim. tien pinnasta.
Jälleen kerran rymysin pitkin pusikoita hakien hieman erikoisempia ottipaikkoja. Risukossa rymyämiseen olisi ollut omiaan hieman lyhyempi vapa mutta talvella käytän periaatteessa ainoastaan hieman järeämpiä 'kepukoita'. Löysinkin muutaman kalan paikoista missä en ole ennen elämää havainnut. Tosin suurin osa kaloista oli sen verran arkaa sorttia, että en päässyt edes näille heittämään.
Päivän ensimmäinen kala tuli kuitenkin itselleni uudesta paikasta. Joku mainostaisi tälläistä taimenta jossain muualla kirkkaaksi nousukalaksi, sillä tämä taimen oli todella kirkkaan hopeinen. Mutta ei se silti tästä kalasta nousukalaa tehnyt. Nakersi muuten ensiksi simppua mutta tarttui kunnolla vasta nymfiin.
Vanha sotaratsuni hieman nikotteli päivän aikana. Sotaratsulla tarkoitan monessa mukana ollutta ja paljon käytettyä kutosen Orviksen vapaa. Kelan vaihto-operaation aikana kelan kiinnike otti ja irtosi liimauksesta. Eivät näköjään pidä pakkasessa pyörittelystä nämä vavat. Viime talvenahan samanlaisen kohtalon koki pari luokkaa kevyempi vastaava vapa.
Vaikka tänään ei ollut tarkoitus hikiurheilla, niin kuitenkin sain hien pintaan tälläkin reissulla. Parkkeerasin nimittäin autoni tienpenkalle sen verran syvälle lumihankeen, että mobiili ei siitä enää omin avuin enää noussutkaan. Aikani kaivelin lunta auton ympäriltä ja yritin saada pitoa kumitassujen alle. Ei onnistunut. Työntöapua sain lopulta ohi kävelleeltä alkuasukkaalta.
Onneksi myös näiden parin vastoinkäymisen jälkeen tuli hetki myös erinomaisella talvikalastukselle. Onnistuin nimittäin kerrankin uittelemaan siimojani juuri optimaalisen syöntihetken aikana. Tai siis tältä se ainakin vaikutti, sillä kaloja tuntui hetken aikaa löytyvän sieltä täältä. Tällä kertaa muuten nymfit jäivät kakkoseksi, vaikka yleensä tältä joelta enemmän olen onnistumisia saanut pienillä perhoilla.
Tuesday, February 17, 2009
Nääs nääs...
Tänään kävin kurvailemassa reissun Tampereella. Ohjelmassa oli nääs vetää ilta Pirkanmaan perhokalastajille aiheesta Hammonjoki & puronieriät. Mukanani oli kasa kuvia niin puronieriöistä kuin itse Hammonjoestakin. Näitä sitten höystin höpinällä puronieriän kalastuksesta.
Varsin mukavastihan tuolla oli ihmisiä. Mutta onhan tämä pirkanmaalainen perhoseura maamme isoin jäsenmäärältään, joten aktiivista porukkaa riittää. Taisi olla jäsenistön keskuudessa myös suunnittelu käynnissä tulevia perhomessuja kohtaan...
Illan päätyttyä kävin vielä katsastamassa miltä Tammerkoski nykyään näyttää. 90-luvulla tuli muutamana talvena kalastettua varsin tiiviisti Tammerkoskea. Sittemmin tämä kaupungin keskustassa tapahtuva talvinen harrastus on jäänyt osaltani, mutta mukava oli käydä muistoja verestämässä. Eräskin siika ja kirjolohi on tullut täältä nääs ongittua.
Samalla muistui elävästi mieleen myös se talvinen koleus mikä hönki Tammerkosken partaalla. Rakennusten välistä puhaltelee kummasti viima Näsijärven suunnalla. Huolimatta siitä, että sää olisi muuten täysin tyyni. Tosin tällä visiitillä pakkastakin oli kymmenisen astetta, joten ei ihme että oli hieman vilakkaa.
Varsin mukavastihan tuolla oli ihmisiä. Mutta onhan tämä pirkanmaalainen perhoseura maamme isoin jäsenmäärältään, joten aktiivista porukkaa riittää. Taisi olla jäsenistön keskuudessa myös suunnittelu käynnissä tulevia perhomessuja kohtaan...
Illan päätyttyä kävin vielä katsastamassa miltä Tammerkoski nykyään näyttää. 90-luvulla tuli muutamana talvena kalastettua varsin tiiviisti Tammerkoskea. Sittemmin tämä kaupungin keskustassa tapahtuva talvinen harrastus on jäänyt osaltani, mutta mukava oli käydä muistoja verestämässä. Eräskin siika ja kirjolohi on tullut täältä nääs ongittua.
Samalla muistui elävästi mieleen myös se talvinen koleus mikä hönki Tammerkosken partaalla. Rakennusten välistä puhaltelee kummasti viima Näsijärven suunnalla. Huolimatta siitä, että sää olisi muuten täysin tyyni. Tosin tällä visiitillä pakkastakin oli kymmenisen astetta, joten ei ihme että oli hieman vilakkaa.
Tuesday, February 10, 2009
Koska kisakausi lähenee..
..alkaa myös keskustelu kilpaperhokalastuksesta kiihtymään. Tosin itsekin olen lusikkaa sopassa hämmentänyt jo pitkin talvea höpisemällä kaikkien kalojen mukaan ottamista kisoihin. Nykysysteemillähän kisakalastus keskittyy kotimaassa vain lohikaloihin. No, pari poikkeusta tietysti on, kuten esim. Gatti chub open eli tuttavallisemmin turpakisa.
Keskustelua on syntynyt ja ilmeisesti muutkin alkavat näyttämään asialle 'vihreää valoa'. Onpa Savo pro teamin sivuilla menossa asiasta äänestyskin Pitkäkosken karsintaa koskien. Kannattaa käydä katsomassa äänestystilannetta Savo pro teamin sivuilta.
Tuskin kaikki kisakalastajat edes hyväksyvät 'särkien' mukaan ottamista, mutta oma mielipiteeni on, että näin kisoihin saataisiin helpommin tasaisia pooleja ja samalla vaadittaisiin myös enemmän kaloja kisojen voittamiseksi. Nykyisin kun on mahdollista voittaa kisa vaikka yhdellä kalalla. Jokaiseen kisapaikkaan systeemi ei tietenkään sopisi, mutta vastaavasti käyttöön voisi löytyä aivan uusia vesiä. Eikä 'särkikisoista' hankituista taidoista voi olla haittaa ulkomaan kisoissa joissa usein ongitaan muitakin kuin lohikaloja.
Käy myös vilkaisemassa asiasta keskustelua 'Hanak open' -ketjun alla.
Keskustelua on syntynyt ja ilmeisesti muutkin alkavat näyttämään asialle 'vihreää valoa'. Onpa Savo pro teamin sivuilla menossa asiasta äänestyskin Pitkäkosken karsintaa koskien. Kannattaa käydä katsomassa äänestystilannetta Savo pro teamin sivuilta.
Tuskin kaikki kisakalastajat edes hyväksyvät 'särkien' mukaan ottamista, mutta oma mielipiteeni on, että näin kisoihin saataisiin helpommin tasaisia pooleja ja samalla vaadittaisiin myös enemmän kaloja kisojen voittamiseksi. Nykyisin kun on mahdollista voittaa kisa vaikka yhdellä kalalla. Jokaiseen kisapaikkaan systeemi ei tietenkään sopisi, mutta vastaavasti käyttöön voisi löytyä aivan uusia vesiä. Eikä 'särkikisoista' hankituista taidoista voi olla haittaa ulkomaan kisoissa joissa usein ongitaan muitakin kuin lohikaloja.
Käy myös vilkaisemassa asiasta keskustelua 'Hanak open' -ketjun alla.
Monday, February 9, 2009
Aamupäivä joella
Kai se on kiittäminen postimiestä, että päädyin aamupäivästä joelle heittämään perhoa. Luukusta kolahti nimittäin Pohjolan perhokalastaja -lehti. Vaikka tässä numerossa olikin melko vähän kotimaata liippaavaa tekstiä, niin silti se sai ajatukset siirtymään kalastukseen. Nooh, ehkä ulkona pilvien raosta pilkistellyt aurinkokin sai jotain liikettä aikaiseksi.
Keli oli nimittäin keväisen upea. Pakkasta oli toki hieman, mikä sai vielä vaparenkaat jäätymään. Vesi tippui kuitenkin räystäistä ja lumi suli tien reunustoilla. Kevät tulee.
Aikaisemmat reissut olen vetänyt pelkällä nymfilinjalla ja kellusiimalla. Tällä kertaa koppasin myös mukaan pari streameriä ja kolmosuppoavan siiman. Tarkoitus oli taas kerran 'ruopata'. Tunnin verran ehdin tehokkaasti heittämään mutta kaloja ei tällä kertaa siiman päässä käynyt. Ainoa havainto kaloista oli rantavedessä hetkiseksi piipahtanut harjus.
Keli oli nimittäin keväisen upea. Pakkasta oli toki hieman, mikä sai vielä vaparenkaat jäätymään. Vesi tippui kuitenkin räystäistä ja lumi suli tien reunustoilla. Kevät tulee.
Aikaisemmat reissut olen vetänyt pelkällä nymfilinjalla ja kellusiimalla. Tällä kertaa koppasin myös mukaan pari streameriä ja kolmosuppoavan siiman. Tarkoitus oli taas kerran 'ruopata'. Tunnin verran ehdin tehokkaasti heittämään mutta kaloja ei tällä kertaa siiman päässä käynyt. Ainoa havainto kaloista oli rantavedessä hetkiseksi piipahtanut harjus.
Friday, February 6, 2009
Vuoden ensimmäinen
Tälle vuodelle on kalastusaikaa siunaantunut luvattoman vähän, sillä ennen tätä päivää olin kalastanut vain tunnin tälle vuodelle. Toisaalta näihän ennustelin jo syksyllä, että talvikalastuksen jätän hieman vähemmälle. Nyt kuitenkin kun kalastuksen parissa on muutamana päivänä tullut puuhastelua, niin poltot myös kalalle menoon ovat lisääntyneet.
Pakkaspäivästä huolimatta ajattelin tänään siis hetken kalalla piipahtaa. Nyt kalastusaikaa taisi tulla peräti kaksi ja puolituntia. Ihan riittävästi kuitenkin useamman paikan käymiseen. Jälleen kerran varustauduin mahdollisimman kevyesti eli rasiallinen perhoja, vapa ja kela mukaan. Kahluuvermeitä en luonnollisesti jaksanut kaapista kaivaa.
Vesi oli laskenut melkoisesti edellisestä käyntikerrasta. Samalla joki oli painunut useasta kohti jäähän, joten kalastettava aluekin on supistunut. Sulapaikkoja kuitenkin löytyi, jossa siimoja uitella.
Melkein heti rantaan kömpiessäni näin harjuksen rantavedessä. Toisen, kolmannen ja neljännenkin. Sain näistä isoimman tarttumaan mutta kalan irrotessa jaloissani, se onnistui säikyttämään loput parvesta. Sinne menivät. Samassa paikassa nymfini onnistui keihästämään alla olevan kuvan mukaisesti pienen vesiperhosen toukan. Näitä ne harjukset siellä popsivat.
Paikanvaihdon jälkeen pienehkö taimen puraisi nymfiä ja sai näin kunnian olla kauden avauskala. Pirteä kaveri vaikka ei sen isompi ollutkaan. Tästä on hyvä jatkaa kautta..
Kävin pikaisesti myös kolmannessa paikassa mutta pakkanen oli tehnyt tehtävänsä ja vilu alkoi hiipiä puseroon. Kamat siis kasaan ja autoa kohti. Autolle päästyäni vilkaisin taakseni pellolle ja näin kolme valkohäntäkaurista ruokailemassa. Koska kamera oli luonnollisesti mukana päätin yrittää näiden eläinten kuvaamista. Kalavermeet jäivät autoon ja itse suuntasin takaisin pellolle. Ikävä kyllä olivat turhan arkoja otuksia vaikka varovaisesti ja maltilla kauriita lähestyin. Samalla aloin haikailla hieman järeämpää linssiä järkkärin seuraksi.
Pakkaspäivästä huolimatta ajattelin tänään siis hetken kalalla piipahtaa. Nyt kalastusaikaa taisi tulla peräti kaksi ja puolituntia. Ihan riittävästi kuitenkin useamman paikan käymiseen. Jälleen kerran varustauduin mahdollisimman kevyesti eli rasiallinen perhoja, vapa ja kela mukaan. Kahluuvermeitä en luonnollisesti jaksanut kaapista kaivaa.
Vesi oli laskenut melkoisesti edellisestä käyntikerrasta. Samalla joki oli painunut useasta kohti jäähän, joten kalastettava aluekin on supistunut. Sulapaikkoja kuitenkin löytyi, jossa siimoja uitella.
Melkein heti rantaan kömpiessäni näin harjuksen rantavedessä. Toisen, kolmannen ja neljännenkin. Sain näistä isoimman tarttumaan mutta kalan irrotessa jaloissani, se onnistui säikyttämään loput parvesta. Sinne menivät. Samassa paikassa nymfini onnistui keihästämään alla olevan kuvan mukaisesti pienen vesiperhosen toukan. Näitä ne harjukset siellä popsivat.
Paikanvaihdon jälkeen pienehkö taimen puraisi nymfiä ja sai näin kunnian olla kauden avauskala. Pirteä kaveri vaikka ei sen isompi ollutkaan. Tästä on hyvä jatkaa kautta..
Kävin pikaisesti myös kolmannessa paikassa mutta pakkanen oli tehnyt tehtävänsä ja vilu alkoi hiipiä puseroon. Kamat siis kasaan ja autoa kohti. Autolle päästyäni vilkaisin taakseni pellolle ja näin kolme valkohäntäkaurista ruokailemassa. Koska kamera oli luonnollisesti mukana päätin yrittää näiden eläinten kuvaamista. Kalavermeet jäivät autoon ja itse suuntasin takaisin pellolle. Ikävä kyllä olivat turhan arkoja otuksia vaikka varovaisesti ja maltilla kauriita lähestyin. Samalla aloin haikailla hieman järeämpää linssiä järkkärin seuraksi.
Monday, February 2, 2009
Ensimmäinen yliviivaus 'listalle'
Tänään oli se päivä, kun oli aika aloittaa nämä kevään seurailtojen pitäminen. Aivan kuten tuolla aikaisemmin kirjoittelin, niin 'kiertueen' aloituspaikkana oli Lahti ja oman seuran kerhoillan pitäminen.
Aiheena oli tällä kertaa kilpaperhokalastus. Samaisesta aiheesta olen toki höpissyt omissa illoissa aikaisemminkin, joten hieman toisenlaista näkökulmaa oli haettava. Supistin siis aiheen koskemaan lähinnä kisakalastuksen perustekniikkaa eli erilaisia virityksiä nymfiongintaan.
Mukana kulki kisasetti sisältäen kakkosluokkaisen Maxian ryyditettynä Vivarellin kelalla. Oheismateriaalina käytin myös perhoja, kuvia sekä hollantilaista alkuperää olevaa dvd:tä tsekkinymfauksesta.
Seuraavana sitten parin viikon päästä Tampereelle. Silloin mennään hieman eri aihealueelle eli purokalastuksen pariin.
Aiheena oli tällä kertaa kilpaperhokalastus. Samaisesta aiheesta olen toki höpissyt omissa illoissa aikaisemminkin, joten hieman toisenlaista näkökulmaa oli haettava. Supistin siis aiheen koskemaan lähinnä kisakalastuksen perustekniikkaa eli erilaisia virityksiä nymfiongintaan.
Mukana kulki kisasetti sisältäen kakkosluokkaisen Maxian ryyditettynä Vivarellin kelalla. Oheismateriaalina käytin myös perhoja, kuvia sekä hollantilaista alkuperää olevaa dvd:tä tsekkinymfauksesta.
Seuraavana sitten parin viikon päästä Tampereelle. Silloin mennään hieman eri aihealueelle eli purokalastuksen pariin.
Subscribe to:
Posts (Atom)