Harri Hytönen - Perhokalastus

Harri Hytönen - Perhokalastus

Wednesday, March 31, 2010

Västi

"Västäräkki pienillä jaloillaan särkee jäätä enemmän kuin tuhannen tuuramiestä".

Ei ollut jäätä joella. Pienehköjä jäälauttoja kuitenkin seilasi aina silloin tällöin. Olisikohan tänään näkemämme västäräkki osasyyllinen? Ehkä ei mutta kesä lähestyy, sillä muitakin muuttolintuja västäräkin ohella on paikalle putkahtanut. Töyhtöhyyppäkin kaarteli ihan joen yllä.


Tänään tuli livahdettua töistä hieman aikaisemmin, sillä Peksin kanssa olimme suunnitelleet tällekin päivälle 'pienen kalaretken'. Aamusta keli näyttikin oikein loistavalta, sillä aurinko paisteli pilvettömältä taivaalta. Sitä iloa ei kuitenkaan riittänyt kovinkaan pitkälle vaan iltapäivällä alkanut sade (ja tuuli) piiskasi ihan riittämiin ja vähän enemmänkin.

Auringonpaisteen aikana sumukorentojakin räpisteli veden pinnalla jonkin verran. Muutama pintakäyntikin tällöin nähtiin mutta tuikkeihin emme päässeet heittämään. Muutenkin kalatapahtumia oli nihkeästi. Huono syönti sanoisinko...

Oli muuten jengiä yllättävän paljon joella vaikka oli arkipäivästä kyse. Eräänkin kosken niskalla meitä oli pahimmillaan 9 ukkoa n. 25 metrin matkalla. Aika hurjaa!!

Päivän päätteeksi pääsimme hetken nauttimaan oikeasta 'sumarikalastuksesta' eli pinturikalastuksesta. Peksi onnistui uittamaan perhon parinkin kalan suuhun niitä kuitenkaan sen paremmin tartuttamatta. Vaihdoimme paikkaa ja Peksi siirtyi tarkkailijaksi. Oma ensimmäinen heittoni oli 'tyhjä'. Jatkokin oli 'tyhjä', sillä pinturini katosi takaheitossa siiman päästä. Peksi tyrkkäsi samantien oman vapansa käteeni jotta pääsin jatkamaan mahdollisimman nopeasti aktiivisille kaloille.


Ensimmäinen heitto lainavavalla ja perhoni päätyi kuin päätyikin kalan suuhun. Villisti hyppivä n. 50 cm kirjolohi kelpuutti lähes sokkona heitetyn matalalla kelluvan pinturin. Kauden ensimmäinen kunnon pinturikala päätyi siis haaviin.

Rantapusikkoon rymytessäni tartuin pajunoksiin hakeakseni tukea. Jotain pistävää tarttui käteeni. Oksalla killunut nirhan tapainen tekele ja sen kolmihaarakoukut törröttivät kädessäni. Onneksi irroitus tapahtui ilman sen suurempia vammoja tai veren purkauksia.

Sunday, March 28, 2010

Kesäajan kirous

Systeemi laittoi taas vääntämään kellon ajat uusiksi. Ei siinä mitään, mutta nyt joutuu kalastamaan pitkiä päiviä. Kalareissut venyvät yhä myöhäisemmiksi. Ja aamullakin pitäisi herätä aikaisin töihin. Kalastus on aika raakaa hupia.


Tämä päivä oli toisinto eilisestä, sillä tänäänkään en televisiosta tulleiden hiihtojen takia hötkyillyt kalalle lähdön kanssa. Ajoitus oli kuitenkin kohdillaan, koska juuri kun lähtöä aloin valmistelemaan soitteli Peksi samoissa ajatuksissa.

Jos oli eilen surkeaa sumaririntamalla, niin ei ollut kyllä yhtään parempaa tänäänkään. Pari hassua ötökkää näkyi räpistelevän vedessä. Pintakäyntejä näkyi mutta todennäköisesti nuo kalat hakivat pintakalvossa olevia nymfejä. Tai sitten kävivät pinnassa kun ei parempaakaan tekemistä niillä ollut. Peksi tosin onnistui varsin hyvin myös 'nymfiongen' kanssa. Itse ruoppasin...taas.


Ötököistä oli puutetta mutta kalojen läsnäolo kuitenkin paikkasi tuon puutteen. Väsyttelemään ja haavia heiluttelemaan pääsimme ihan kiitettävästi. Eli kivaa oli koko rahan edestä. Lähipäivinä sitten yritetään uitella enemmän niitä pintureitakin...

Lopuksi vielä terveiset Markukselle ja Terolle...

Saturday, March 27, 2010

Wannabe sumarikalastaja

Viime päivien lämpimät kelit omalta osaltaan nostattivat toiveita tälle päivälle kunnon sumarikalastussessiosta. Jokivarteen tallatessani useamman sadan metrin päässä joesta vastaan tullut aikuinen sumukorento nostatti noita odotuksia entisestään. Toisin kuitenkin kävi...

Ihan kiva keli oli tänäänkin, sillä lämmintä riitti vaikka aurinko oli visusti pilvien takana. Tuulta ei ollut nimeksikään, joten joella oli mukava viettää lauantainta. Aamusta en jälleen kerran pitänyt mitään kiirettä ja ehdinkin katselemaan televisiosta SM-hiihtojen viestejä ennen joelle lähtöä. Ja jonkun perhonkin ehdin sitoa...

Jostain syystä tänään hyönteisiä ei kuitenkaan kuoriutunut kuin vähäisiä määriä. Päivän aikana näin vain kolmen aikuisen yksilön räpistelevän vedenpinnalla. Ei siis ihme, että myöskään pintakäyntejä ei näkynyt.

Onnistuin kuitenkin tartuttamaan kauden ensimmäisen pinturikalan sokkona heitettyyn cdc-pinturiin. Tuo 'valtava' puukonmittainen harjus ei kuitenkaan ollut aivan tavoiteltua saalista.


Epätoivon hiipiessä puseroon useamman tunnin kalastuksen jälkeen, ja kotiin lähdön ollessa jo mielessä, näin vihdoin ensimmäisen kalan pinnassa käynnin. Välittömästi tuli ajatus vaihtaa streamerin heitto pintaperhon heittoon. Sattumalta kuitenkin simppuni oli juuri tuon tuikkivan kalan vieressä. Epäonnekseni/onnekseni pinnassa käynyt taimen ottikin simpun, enkä ehtinyt sille pinturia tarjoamaan. Haaviihan tuo taimen sitten solahti ennen vapautumistaan. Vahinkokala kuitenkin...

Saturday, March 20, 2010

Kipu on kivaa

Kipu on kivaa. Vielä kivempaa on tulehduskipulääkkeet, sillä niiden voimalla jaksaa vaikka kalastaa. Muutaman päivän olen maleksinut kotona napsien särkylääkkeitä. Tänäänkin nappasin sellaisen ennen ulkoilemaan lähtöä. Onneksi sentään vaivat ovat hieman jo helpottamaan päin, joten hyvillä mielillä saatoin lähteä ulos.


Sää oli erittäin surkea koko päivän, sillä vettä roimi taivaalta taukoamatta. Tai taukosihan se sitten siinä vaiheessa kun lähdin ajelemaan takaisin kotiin. Sumareitakin näytti kuoriutuvan harvakseltaan mutta yksikään kala ei innostunut pintomaan. Tosin vedessä näin vain kaksi aikuista yksilöä. Kunnon tohinat ovat vielä edessäpäin.

Streameriaskiin sain tuossa viikolla tehtyä täydennystä oikein urakalla. Lähtiessä heittelin armotta vanhoja yksilöitä sivuun ja sain näin tilaa uusille tulokkaille. Jälleen kerran vain kävi melkoinen kato päivän aikana, sillä koska pinta-aktiivisuutta ei ollut, jouduin ruoppaamaan hieman syvemmältä.


Ruoppaaminen kuitenkin kannatti, sillä jokunen täplikäs kala innostui hotkimaan näitä uusia tekeleitä. Tai olihan joku kalan suussa käynyt vanhaakin tuotantoa. Malli vanhasta tuotannosta on tuo 'mytty' oheisessa kuvassa. Aktiivisuushetki oli varsin lyhyt mutta onneksi kuitenkin olin valppaana juuri tuon tarvittavan hetken.

Tuesday, March 16, 2010

Mainoksen paikka

Seurani Etelä-suomen kilpaperhokalastajat
järjestää tulevana kesänä SM-alkukarsinnat Jyräänjoella. Tänään iltapäivällä pistin kisasivut uusiksi


Kisasivut löytyvät nyt osoitteesta KILPAAPERHOLLA.NET. Itse kisasivuille pääset yläpalkin kautta ja sieltä valitsemalla haluamasi tiedon.


Mukana on kilpailijakirjeen ohella mm. kuvia ja raportti aikaisemmista kisoista.

Monday, March 15, 2010

Karsintapaikat tiedossa

Nyt on kesän 2010 karsintapaikat tiedossa eli arpa on heitetty. Ihan päävoittoa ei tullut mutta pienemmille voitoille sentään pääsin.


Näihin mennään :

  1. Karkkila
  2. Jyräänjoki
  3. Vekaranjärvi
  4. Perhonjoki
  5. Puruvesi

Varasijat napsahti Vantaanjoen molempiin kisoihin. Ovat kuitenkin sen verran 'isoja', ettei näihin mahdollisuuksia ole.

TÄÄLLÄ vielä täydellinen taulukko.

Sunday, March 14, 2010

Kolmen päivän putki

Nyt on kolmen päivän kalastusputki takana. Pidennetty viikonloppu antoi mahdollisuuden käydä joella ja tätä en jättänyt käyttämättä. Tuloksena punoittava naama, kuivat kädet ja pienoinen rasituksen tunne selässä.

Mutta mikä parasta...vuoden ensimmäiset kalat kävivät haavissa asti. Ja olipa noita tapahtumia muutenkin ihan mukavasti. Tuossa alhaalla päivän ensimmäinen (ja se vuoden ensimmäinen)


Ja sitten poseeraa Juha...


Ja niitä sumareita ei muuten kolmen päivän aikana näkynyt vielä ensimmäistäkään. Ei kyllä ollut pinturirasiat edes mukana. Tulevalle viikolle lupailee vielä varsin kylmää keliä, joten pinturikauden avaus tulee lykkääntymään entisestään. Sitä ennen paiskotaan streamereitä.
Tai paiskotaan kunhan saan sidottua kasan uusia. Pohja on ollut nääs hyvin hanakasti otilla.

Ensi torstaina pitäisi muuten huristella Helsinkiin vierailemaan Helsingin perhokalastajien iltamiin. Siian perhokalastuksesta pitäisi jotain...

Friday, March 12, 2010

Tästä alkaa 'tykitys'

Viime päivien lämpimät kelit ovat sen verran sulatelleet jäitä jokivesistä, että tänään oli aika painua joelle. Kelikin oli mitä suotuisin, sillä aurinko paisteli kirkkaalta taivaalta ja vesi tippui räystäästä. Tosin se oli osittain vielä silmän lumettä, sillä pakkasta oli sen verran, että vaparenkaat jäätyivät.


Mutta pikkupakkanen ei ole ennenkään estänyt kalastamista, eikä muuten estänyt tänäänkään. Talven aikana sidotut muutamat uudet streameritkin saivat nyt kaivattua 'peliaikaa'. Vedet ovat kuitenkin juuri nyt niin alhaalla, että pohjakosketuksilta ei voinut välttyä edes pintasiimalla ja painottamattomilla perhoilla.

Jääpeite oli saanut siis joessa väistyä. Kaikki tutut ottipaikat olivat täysin avoimia. Kalat olivat vain kovin tiukassa tänäänkin kuten jo parilla aikaisemmallakin reissulla. Kauden ensimmäinen kala antaa siis vieläkin odottaa itseään. Nihkeästi alkanut...vuosi.

Pari kalatapahtumaa tänään sentään oli. Yksi siiman katkotus ja varovainen tälli. Tämä ensimmäinen eli siimankatkoja oli varsin mielenkiintoinen tapaus.

Uittelin Craft furista väännettyä salakkastreameriä (mikä muuten ui aika nätisti) ja huomasin kalan seuraavan perhon perässä. Sen verran aurinko paisteli silmiin, että varmuudella en osannut kalan 'merkkiä' sanoa. Hidastin uittoa ja kala koppasi perhon suuhunsa. Siima katkesi heti vastaiskusta ja pyörähtävä kala osoittautui haueksi. Sinne meni uusi streameri.

Jatkoin kalastusta ja 'valuin' jokea alaspäin. Noin 30 metrin päässä äskeisen kalan ottipaikalta näin pohjassa jotain vaaleaa. No jopas! Siellähän oli tuo samainen streameri joka äsken jäi kalan suuhun. Väkäsetön Knapekin streamerikoukku ei siis kovin kauaa viihtynyt tuon hauen pulikan leukaperissä.

Ja niitä sumareita ei vielä näkynyt mutta en kyllä odottanutkaan niitä vielä näkyvän.

Friday, March 5, 2010

Toinen ääripää

Tänään kävi taas 'perinteiset', sillä sidontapenkin ääreen istahtaminen sai ajatukset kääntymään itse kalastukseen. Muutaman perhon jälkeen sitten pakkasin rojut ja painelin joelle. Vuosilupaakin on parisen viikkoa jäljellä, joten hyvä oli näitä 'rippeitä' käydä käyttämässä.


Jos kesällä tuolla tulee rymyttyä kainaloihin asti ulottuvassa nokkos- ja vattupuskavitelikossa, niin juuri tällä hetkellä paikoitellen joutuu uimaan vyötärölle asti ulottuvassa lumihangessa. Keskimäärin lunta oli hieman yli polven korkeudelle mikä tarkoittaa allekirjoittaneen tapauksessa reilua kuuttakymmentä (60) senttiä lunta. Lumikengät olisivat siis tarpeen...


Hieman oli joki sulanut sitten edellisen käynnin mutta edelleen kalastettavat paikat olivat melko vähissä. Jäätä siis riittää lumen lisäksi enemmän kuin omiksi tarpeiksi. Ilma onneksi näytti jo keväiseltä, joten ehkä joki alkaa pian jo vapautua jäistä.

Kalapuolella taas piteli yhtä hiljaista kuin viimeksikin. Kauden ensimmäinen kala antaa odottaa tällä kertaa itseään tavallista kauemmin, sillä tälläkään reissulla en saanut piston pistoa. Mukava oli silti siimoja oikoa.