Harri Hytönen - Perhokalastus

Harri Hytönen - Perhokalastus

Tuesday, June 17, 2014

Lyhyt tämä Suomen kesä

Todellakin nopeasti vaihtuvaa sorttia nämä Suomen säät. Välillä rymytään helteisessä pusikossa ja seuraavaksi palellaan kesäkuussa juuri ennen juhannusta pahemmin kuin keväällä sumariaikaan. Luntakin näyttäisi satavan kesäkuussa enemmän kuin huhtikuun alkupäivien sumarireissuilla. Mutta mistäpä suomalainen ei puhuisi mielummin kuin säästä...


Eväleikattu pötkylä - palautettu


Sääennusteita en tutkinut  tälläkään kertaa etukäteen kun kalalle oli päästävä. Melkeinpä taukoa olen joutunut viime aikoina viettämään kalastuksesta, sillä Jukolan viesti ja muut suunnistustapahtumat ovat pitäneet kiireisenä. Jotain lyhyitä pistoja olen toki kalavesille tehnyt mutta niitä ei lasketa. Tai siis ei lasketa täällä blogin puolella.



Hieman hankalaksi meni tämä kalareissu, sillä lähtöä tehdessäni en löytänyt kahluukenkiä mistään. Siitä aiheutuneesta 'stressistä' johtuen unohdin sitten pakata säkkiin mukaan pintasiimalla varustetun kelan. Mukana oli siis vain nymfisiimat eli pinturin ja streamerin heitto sai jotakuin jäädä tällä reissulta väliin. Hetken kyllä yritin uittaa Ikonin nymfisiimalla muutakin kuin pelkkiä nymfejä. Yllättäen se ei ollut aivan täysin mahdotonta mutta erityisen nautinnollista se ei ollut. Nymfihommissa siima puolestaan toimii aivan erinomaisesti.

Uutta testattua kalustoa
Nymfipeleillä siis mentiin vaikkakin pinturia olisi tehnyt mieli heittää. Päikkäreitä kuoriutui useampaa lajia lumisateestakin huolimatta. Jokunen pienempi kala niitä kävi noutamassakin pinnasta. Ehkä yksi isompikin.

Oli taas vesi Ekolla väriltään hyvin ruskeaa. Suolta näyttäisi tulevan edelleen jotain ylimääräistä. Perhot raapivat pohjastakin jatkuvasti ruskeita limamatoja. Tainionvirran vettä pitäisi pullottaa ja lähettää sitä juotavaksi poliitikolle, joka kehui turvesoiden lähivesiä juotavan hyviksi. Mukamas nykytekniikalla ympäristöhaittoja ei juurikaan ole. Hah!



Monday, June 9, 2014

Turpakekkereillä

Tänään kävin nopealla iltapäiväreissulla paikallisella turpajoella. Vesi oli väriltään melkoista kuraa, sillä viime aikoina on ollut melko rapsakoita sadekuuroja. Onneksi vesi oli kuitenkin sopivan alhaalla tuloksellista perhokalastusta ajatellen.


Kosken rantaan astellessani näin aivan rantaviivassa molauttavan kalan. Sekunnissa olin saanut perhot veteen ja odotin ensimmäistä ärhäkkää turvan ottia. Kala nasauttikin välittömästi perhoon ja ponkaisi ilmaan. Koskihauki! Kala kuitenkin irtosi aikansa temuttuaan. Vaihdoin hieman paikkaa ja kävin koukuttamassa toisaalla pari turpaa.

Palasin takaisin samaiselle kivelle ja tartutin myös siitä pari turpaa. Seuraavaksi tuo sama luupää paukatti perhoon uudestaan ja katkoi siimat. Sitaisin uuden perhon siiman jatkeeksi ja jatkoin kalastusta. Eikä aikaakaan kun tuo sama hauki otti jälleen kerran. Nyt kala tuli myös ylös asti. Vaikka hetkeä aikaisemmin perho  oli jäänyt hauen kitaan, niin nyt sitä ei enää kalan leukaperissä ollut. Väkäsetön koukku voi siis pudota hyvinkin nopsaan irti kalan leuoista.


Turpiakin siis nousi. Muutama kala posautti myös pinnassa mutta pintaperhoista ne eivät vielä innostuneet. Pintaperhoakin siis heitin mutta pensaiden alta niihin räppäsi kiinni vain särkiä. Ehkä vesi on kuitenkin vielä aavistuksen verran sameaa. Mutta pitkään ei varmasti mene, kun pinturisesonki on parhaimmillaan.



Thursday, June 5, 2014

Hikinen purokalastaja

Jostain syystä päädyn varsin usein helteillä kalalle jonnekin pienille puroille. Ehkä viilentävät varjot vetävät puoleensa. Ikävä kyllä usein kuitenkin joutuu hikoilemaan varsin runsaasti ennen kuin sinne puron varteen edes pääsee. Tänäänkin taisi vierähtää tunti ennen kuin pusikoiden keskellä virtaava pikkupuro oli saavutettu.

Ei paljon jalat maata tavoita tässä risukossa
Matka purolle piti sisällään kaikkien risukoiden isän ja äidin. Molemmat siis samalla kertaa. On se vaan hienoa tämä nykypäivän metsänhoito. Aivan täysin en ymmärrä mitä saavutetaan metsien kyntämisellä hermottomille ojille. Siihen sitten pukkaa miehen mittaisen heinikon ja pusikon. Lisäksi samaan kasaan vesotaan kaikki ylimääräinen puu järjettömäksi risukoksi. Huonokuntoisemmalla saattaisi olla asteen verran tukalampaa näissä olosuhteissa. Onneksi olen kuitenkin tottunut rymyämään metsässä.

kaislakorento
Lopulta siis tavoitin iloisesti solisevan puron. Vesi oli melko alhaalla mutta ei kovinkaan kirkasta. Tosin tämän puron vesi ei ole koskaan mitään kristallin kirkasta vaikka sivupurot ruokkivatkin pääuomaa kirkkaalla lähdevedellä. Tiedoksi muuten, että allekirjoittaneella on lupa kalastaa tällä purolla eli mistään salakalastamisesta ei ole kyse. Joskus jotain tälläistä palautetta on tullut puroilla keikkumisesta.

vähän on vettä
Yksi syy miksi pidän helteellä purokalastamisessa on myös maahyönteisten runsas määrä. Erilaisia pörriäisiä lensi nytkin ristiin rastiin sekä siellä ja täällä. Oli kaislakorentoja, päiväkorentoja, vesiperhosia sekä kaiken maailman muita ötököitä. Kalat myös näitä kaikkia nauttivat suurella antaumuksella jos vain kiinni saavat.

Joskus aikaisemmassa purobloggauksessa kaipasin erittäin ohuita perukesiimoja. Niitä lopulta löysinkin ja ne olivat jopa mukana. Matalien purojen kalastamiseen yksinkertaisesti tarvitaan pieniä perhoja ja ohuita siimoja. Kalat eivät ole valtavan isoja eli turha uittaa esimerkiksi jättitinseleitä. Hyvin pienet pinturit sekä nymfit sen sijaan kuuluvat puromiehen rasiaan.
ohutta siimaa

PT:n pettämä
Aikaisemmin puro on ollut lähinnä puronieriöiden hallintoaluetta. Jostain syystä purkkarit olivat nyt melko hyvin piilossa. Tai siis sellaista määrää kuin aikaisemmin ei juuri tänään ollut. Siis eivät ainakaan perhoon hakanneet. Eikä niitä pintakäyntejäkään niin hirveän runsaasti ollut. Heitin kuitenkin pinturia sokkona ja joku kala siihen nousikin. Allrounderina kuitenkin oranssikuulainen PT-nymfi on aina hyvä valinta (siis tälläiseen sameahkoon veteen). Kuvankin kala sen kelpuutti. PT tarkoittaa siis Pheasant tailia...





Sunday, June 1, 2014

Nukarinkosken alkukarsintaa seuraamassa

Kävin sitten seuraamassa Nukarinkosken alkukarsintaa yhden jakson eli parin kalastetun poolin verran. Muutaman kuvan räppäsin. Ja muutaman vain siksi, että kyseisillä pooleilla kalantulo oli aika nihkeää. Ne vähänkin tapahtumat päätyivät 'lohien' eduksi.

hetki ennen irtoamista

Ja vielä linkki KUVIIN