Myräkästä mertsaria

Auringonpaistetta, vesisadetta, lämmintä, tuulta ja merta. Niistä oli tehty tämän syksyn ensimmäinen mertsarireissu. Tietenkin juuri tälle ensimmäiselle valitulle reissupäivälle tuli kunnon myräkkä. Tosin aamupäivästä tuuli oli vielä ihan siedettävissä raameissa, joten kalastus onnistui vallan hyvin. Mutta mitä pidemmälle päivä ehti, niin sitä raaemmaksi alkoi keli muuttua.

Pussi/Nimetön kalakerho + allekirjoittanut

Jotenkin oli kyllä liian kesäinen tunnelma olla meritaimenkalassa. Parhaimmillaan keskipäivän hujakoilla auton lämpömittarissa oli jopa +15 astetta. Normaalistihan vettä ja räntää vihmoo vaakatasossa lämpötilan ollessa nollan molemmin puolin. No, savulohisalaatti oli hyvää ja aurinkoa oli mukava ottaa.

Mutta kuten sanottua, jossain vaiheessa päivää sää alkoi muuttua radikaalisti. Vettä alkoi työntää taivaalta ja tuuli yltyi sellaiseksi ettei kivellä meinannut pysyä. Taimenetkin loistivat poissaolollaan kuten odotettua olikin. Muutaman ankaran piiskaustunnin jälkeen hylkäsimme Pussin kanssa ajatuksen mertsarien 'onginnasta' ja siirryimme eväsleipien jälkeen erään haukia kuhisevan kaislikon laitaan.


Ikävä kyllä 'oikeita' haukiperhoja ei ollut lainkaan mukana, puruperukkeista puhumattakaan. 'Ihmesäkistäni' löytyi kuitenkin rasiallinen streamereitä ja myös pari kohtalaisen kokoista tinseliä. Eikä mennytkään kuin hetki, kun ensimmäinen luupää posautti perhooni kuitenkaan sen ihmeemmin tarttumatta. Toinen hauki sitten veikin perhoni 0.28 mm:n perukkeen päästä. Niin, sitä Predatoria ei ollut... Kolmas maastopukuinen irtosi ihan muuten vain.


Ilman kalatapahtumia ei siis mennyt tämä päivä. Mertsarit kateissa mutta 'lohdutuskalat' paikalla. Täytyy kai pumpata kellurenkaaseen ilmaa ja mennä oikeasti haukikalaan. Sitä ennen kuitenkin suurella todennäköisyydellä ensi viikonlopun Risulammen sm-karsinta.