Plussapisteitä

Mitä tehdä kun etelän sumukorentokausi on ohi? No, tietenkin silloin ajellaan pohjoisemmaksi haeskelemaan vielä kuoriutuvia hyönteisiä. Viimeinen pääsiäisvapaa tuli käytettyä liki seitsemän tunnin autossa istuskeluun ja perhonheittoon Äyskoskella.

Muutamaa päivää aikaisemmin ennustettu aurinkoinen päivä ei toteutunut taaskaan. Tämä tarkoitti sitä, että kohdalleni ei sattunut yhtään kunnolla aurinkoista kalastuspäivää tälle sumarisesongille. Samalle se näytti tarkoittavan myös sitä, että yhtään huippupäivää ei sattunut kohdalle.


Aloitus kuitenkin tälle päivälle lupaili hyvää, sillä jo muutamien heittojen jälkeen Peksillä oli kiinni kookas kala pinturissa. Ei peijjoona vain pysynyt kiinni loppuun asti! Tästä muutamien heittojen jälkeen omaa perhoani vietiin ja tämän kalan myös rantautin. Ja siihen loppui 'parempien' kalojen pinta-aktiivisuus.


Sitkeästi kuitenkin heitimme pintureita lähes läpi koko päivän. Tietenkin 'höystimme soppaa' myös erilaisilla sumarinymfeillä. Jäljitelmäkalastus oli kuitenkin päivän teemana. Vasta pienten epätoivon hetkien aikana pikaisesti testasimme jotain muuta mutta aina päädyimme pintureiden heittoon.

Päivä oli kuitenkin hiljainen tällä saralla. Kaloja toki saimme mutta päivän isoimmat kalat oli ongittu. Pientä silppua ja väliin pari siiman katkotusta. Siinä se! Vuoden viimeinen sumarireissu.

Päivän aika joki yritti tarjota meille myös 'plussapisteitä', sillä ohi ajelehti tämän tästä pieniä oransseja pallukoita. Indikaattoreiksi ne kai näitä kutsuvat. Joku kalastajista 'tyhjenteli' selvästi mollukkavarastojaan...Aika suosittua tuo 'koho-onginta' nykyään.

Paluumatka oli varsin tuskainen, sillä väsy hiipi puseroon. Retki kesti kuitenkin kaikkinensa liki 24 tuntia. Aika pöljä reissu näin päiväseltään ajella. Loppumatkasta pitikin kurvasi levikkeelle ja vedellä pienet tirsat, jotta jaksoimme kotiin asti ajella. Oman pääni saatoin laskea tyynylle vasta puoli kolmeen jälkeen aamuyöllä. Aika tiukka reissu! Koskahan uudestaan ;)