Eilisen kalareissulla taas huomasin kuinka vaikeaa ihmisten on ymmärtää, että joku asia on kielletty ja miksi se on kielletty. Tällä kertaa kyse oli ihan suomalaisten ihmisten muodostamasta seurueesta eli naapurin kalamiehille tällä kertaa ei tarvinnut asiaa selittää. Mato-ongella ja isolla purkillisella matoja olivat varustautuneet. Tiedä sitten oliko asia todellakin tietämättömyydestä vai vanhoista opituista asenteista kiinni mutta ainakaan kosken rannalla olleet kielto/opastetaulut eivät paljon auttaneet.
Selkeä mutta ei tarpeeksi |
Kylttihässäkkä |
Ehdottaisinkin siis, että tälläiset taulut ja opasteet tehtäisiin riittävän selviksi ja yksinkertaisiksi jokaisen ymmärtää. Esimerkkinä vaikkapa taulu1 : 'Mato-onginta kielletty' tai taulu2 ' Uistinkalastus kielletty'. Useimmiten kiellot ja ohjeet löytyvät (ehkä) joltain ilmoitustaululta pienellä präntillä A4-kokoiselta paperilta. Suomeksi. Tietenkin nämä kaikki pitäisi olla useammalla kielellä, sillä varsinkin itäisen ja eteläisen naapurimaan kansalaiset tunnetusti haluavat osata huonosti suomenkielisiä kieltoja.
Vandaalit |
Ehkäpä taas turhaa parran päristelyä varsinkin tälläisessä blogissa jota tuskin satunnainen matosankari lukee. Kunhan vain huomioitani kirjoittelin... Ei ollut ensimmäinen eikä viimeinen kerta ko. kalapaikassa kun törmään luvattomiin kalastajiin. Niistä kylteistä huolimatta! Ja ongelma on muuten maanlaajuinen eikä Sonnanjoen tapauksessa todellakaan pahimmista päästä. Vaikkapa Vantaanjoen osalta tilanne luvattoman kalastuksen suhteen on jopa häkellyttävän huono!
Kävin kuitenkin myös kalassa enkä pelkästään ihmettelemässä kylttejä tai matoporukkaa. Keskitin kalastukseni lähinnä iltapäivän kirkkaimpaan ja lämpöisimpään hetkeen. Tällöin on mitä nautinnollisinta olla joella vaikka isommat kalat eivät yleensä pääse häiritsemään. Sain kuitenkin jonkun paremmankin kalan näyttäytymään mutta tällä kertaa eivät ihan ylös asti tulleet.
Illan suussa kävi muuten melkoinen pörinä Myllyn parkkipaikalla. Lentomuuraiset innostuivat parveilemaan oikein huolella. Joen puolella en ainuttakaan nähnyt, joten tuskinpa niistä tällä kertaa kalojen ravinnoksi oli. Pientä vesiperhosta sen sijaan pörräsi veden äärellä oikein mukavasti.
4 comments:
Selvis sitten sekin että minne ne Sonnanjoen taimenet ovat kadonneet. Harppaus harmauteen on ollut häkellyttävän suuri ja se jokeen saatu taimenkanta on ikävä kyllä nyt viimeisellä matkalla matomiesten muovipusseissa.
Matomiehiä enemmän on kyllä näkynyt virpanheittäjiä.
Tommosille salakalastajille kunnon sakot ja kalastus välineet valtiolle niin loppuu pelleily!!!
Post a Comment