Lisää Virtaa

Se olis taas tuo sumariaika. Perhomiehet rynnivät taas jokien ääreen eli yksin ei tartte tuolla olla. Paitsi jos valitsee paikan sopivasti. Ja tällä kirjoituksella spoilataan paikka, hih. Paitsi, että kaloilla ei tässä kirjoituksessa kehuta eli ehkä vaikutus ei ole kuitenkaan kovin dramaattinen.

Avasin siis perhokauden Sysmän puoleisella Tainionvirralla eli Virtaan alueella. Tuolla paikalla en ole varmaan kymmeneen vuoteen käynyt. Tai ainakin kauan siitä on. Saattaisi olla joku vanha blogiraapustus aiheesta eli ehkä sieltä löytyisi. Normaalisti keväisin heitän Hartolan puolella mutta koska viime kesän helteet aiheuttivat kolauksen paikan kalastolle, niin vähemmäksi tulen jättämään tuolla kalastamisen. Ja perhokaudenkin aloitin osaltaan samasta syystä vasta nyt. Pilkillä olen puolestaan käynyt enemmän kuin viimeiseen kymmeneen vuoteen yhteensä. Ihan kivaa on ollut sekin.

Seuraavassa Pohjolan perhokalastaja -lehdessä muuten kerron hieman lisää tuosta Hartolan puoleisesta Tainionvirrasta. Wink, wink...

Päivä oli varsin tuulinen mutta kohtuullisen lämmin. Sumareita pörisi ajoittain ihan mukavasti mutta jotain puuttui. Kalat. Koko päivän aikana bongasin vain yhden pintovan kalan ja sekin oli täysin heittokantaman ulkopuolella. Ensimmäinen perhokala sentään nousi, sillä pieni hauen pulikka hyväksyi ison mustan leechin.

Virtaan alue olikin otsikoissa viikolla. Ely-keskus antoi tiedotteen Virtaankosken voimalaitoksen lupa-asian käsittelystä. Nyt näyttäisi, että paikalle saattaisi jopa rakentua kalatie, sillä muuten voimalaitoksella ei olisi lupaa jatkaa toimintaansa. Hyvä, hyvä.

ELY-keskuksen lausunto

 

Voimalaitoksella kävi pari miestä häärimässä iltapäivän puolella ja näyttivät aukovan patoluukkuja. Vesi laski tämän seurauksena huomattavasti padon yläpuolisilla alueilla (ehkä. n. 40 cm). Rantaviivassa kuivan puolella jäi melko paljon toukkaa. Siitä vaan mallia kalansyötiksi.