Merelle taas suunta. Yritys on ainakin kova löytää tällekin syksylle jokunen meritaimen. Ei ole kyllä helpoin mahdollinen kalalaji kalastettavaksi. Niitä kaloja ei nimittäin turhan tiheään tuolta tapaa. Mutta yrittänyt ei laiteta - vai kuinka se sanonta menikään?
Oli muuten toistaiseksi Lahden seudulla syksyn kylmin yö. Aamulla mittari huiteli melkein kahdeksan pakkasasteen tietämillä. Netistä kuitenkin löysin tiedon, että Suomenlahden rannoilla ollaan kuitenkin useamman asteen plussan puolella.
Tällä kertaa suuntasin aikaisemmista vuosista tutulle paikalle, mutta missä en vielä tällä kaudella ole käynyt. Merivesi oli kadonnut jonnekin viikon takaisesta, sillä nyt vesi oli todella alhaalla. Jostain kumman syystä väritykseltään vesi oli vihertävän sameaa. Siis sellaista mitä en tällä alueella ole vielä kertaakaan nähnyt.
Vaikka kokemuksesta tiedän, että samea vesi ei ole este mertsareiden pyydystämiselle, niin hiemanhan se latisti tunnelmaa. Mieluiten kirkkaasta vedestä näitä eväkkäitä onkisin. Reissu meni tutuissa merkeissä eli ei tapahtumia siiman päässä. Paluumatkalla laskeskelin, että aikaisempina vuosina kaloja on noussut n. 30 tunnin kalastusta kohti aina yksi kala. Nyt olen tälle syksylle käyttänyt aikaa n. 26 tuntia ilman kalatapahtumia. Eli siis tilastojen mukaan seuraavalla reissulla nasahtaa.
No comments:
Post a Comment