Viime päivien sateet taitavat tällä hetkellä näkyä hieman veden värissä. Ja korkeudessa. Oletin nimittäin veden olevan aavistuksen kirkkaampaa kuin mitä se tänään oli. Ei se kuitenkaan mitenkään häiritsevän väristä ole. Eli ei mitään vaikutusta kalastukseen. Vettä on kuitenkin sen verran, että koskipaikat ovat kunnon koskipaikkoja.
Edellisistä istutuksista on ilmeisesti kulunut jo jonkin aikaa, sillä porukkaa ei ollut mitenkään häiritsevän paljon. Lisäksi kalojakaan ei ollut aivan samanlaisella tiheydellä mitä joskus on ollut. Kalojen eteen joutui hieman tekemään töitä, mikä on oikeastaan vain hyvä asia. Liian helpolla saadut kalat eivät oikeastaan tunnu miltään.
Ja pitkään piti hakeakin ennenkuin toimiva tekniikka ja perhot löytyivät. Aloitin tottakai varsin tutuilla seteillä ja ne toimivatkin pienemmille kaloille. Harjuksia ja pieniä taimenia nousi tämän tästä. Itse tavoittelen kuitenkin kirjolohia Nukarilla kalastessani. Nousukalat, vaikka niitä kyllä on, ovat sen verran harvassa että niitä en viitsi tavoitella. Huolimatta siitä, että tällekin vuodelle jokunen mertsari on Nukarista noussut.
Ensimmäisellä ylös asti saamallani (pari karkuutusta tätä ennen) kirjolohella roikkui pätkä siimaa suun pielessä. Kaivelin pihdit taskusta ja väänsin pelkän koukun kalan kidasta. Tahnapetterit ovat taas olleet liikkeellä. Ja myöhemmin iltapäivän aikana keräilin ongenkohon rantapenkalta taskuuni. Se on sitä kalastuskulttuuria!
No comments:
Post a Comment