Vuoden ensimmäinen turpa

Nopeasti tämä Suomen sää muuttuu. Viime viikolla kalastelin vielä pipo päässä ja tänään shortseissa. Helleaallon myötä oli aika siirtyä kevyeen kalastukseen ja lähteä tavoittelemaan turpia lähijoelta. Yllättäen joessa virtasi vielä melko runsaasti vettä. Kiitos viime viikkoisten sateiden.

Lämmintä oli auton mittarissa + 29 C kun kurvasin autolla joen rantaan. Toukokuun puolen välin kelejä. Huh! Auton vieressä parveili päikkäreitä, jotka kuitenkin katosivat kuin salaman iskusta kun kaivelin kameran esiin. Tai sitten tuulenpuuska heitti ötökät kauemmaksi.

Aivan rantavedessä uiskenteli valtava parvi jotain pikkukaloja. Pieniä tuikkirenkaita oli siellä täällä. Luonnollisesti heitin paikan heti ensimmäisenä, sillä isommilla turvilla on tapana välillä iskeä oikein raivokkaasti pikkukalaparviin. Lopulta kalaparven keskeltä tärppäsi pieni hauki perhoon.

Vaihdoin paikkaa toiseen melko varmaan 'alkukauden paikkaan'. Rantaviiva oli vielä varsin pehmeä tepastella vaelluskengillä. Onneksi kuitenkin nokkoset eivät olleet ehtineet nostaa päätään, joten kulkeminen shortseissa oli vielä helppoa.

Jostain syystä kuitenkin tämä varmakin paikka oli turpien osalta yllättävän hiljainen. Ehkä vesi on kuitenkin vielä liian ylhäällä? Väriltään se oli kuitenkin jo varsin siedettävän oloista. Yritin uittaa perhoa mahdollisimman hitaasti, sillä se on ollut aivan menestykseen aikaisemminkin kesän ensimmäisillä turpareissuilla.

Lopulta tavoitekalakin löytyi. Pieni sellainen mutta turpa kuitenkin. Aivan nilkkavedessä lilluteltuun perhoon otti. Mustaan. Ei yllätys sekään, sillä muuta en heittänyt. Se kun on ehdottomasti paras väri turvalle!