Viime viikonloppu vierähti hiihtosuunnistusurilla, joten kalareissu jäi sillä kertaa väliin. Ilmatieteenlaitos on lupaillut kylmenevää, joten tilaisuus piti käyttää hyväksi ja mennä kalalle vielä kun oli plussakelejä. Otin siis töistä vapaata ja suuntasin joelle.
Vesi oli jälleen kerran noussut ja oli nyt todellisessa tulvakorkeudessa. En muista koskaan nähneeni näin paljon vettä. Tai ainakaan tähän vuoden aikaan. Kevättulvia ei välttämättä tänä vuonna tule, sillä maastossa on kuitenkin lunta erittäin vähän. Vesi siis tuskin enää merkittävästi nousee sulamisvesien seurauksena.
On muuten melko harvinaista, että helmikuun puolessa välissä on mahdollisuus kalastaa pintaperholla tuloksellisesti. Onnistuin löytämään tuikkaavan harjuksen ja tottakai ensimmäisenä piti kokeilla nousisiko se pinturiin.
Olettaisin harjuksen kuitenkin hakeneen
virtauksen pintaan nostaman nymfin tai larvan, joten pintaperho ei ollut välttämättä paras houkutin. Mutta pakkohan sitä ensiksi pinturia... Mukanani ollut pinturivalikoima oli varsin suppea, mutta pari pienehköä kuitenkin löytyi.
Solmin siiman päähän pienen Elk hair caddis (aika hurja valinta) ja heitin varovaisesti kalan ruokailulinjalle. Harjus nousi välittömästi tavoittelemaan perhoa. Onnistuin kuitenkin vetäisemään perhon pois kalan edestä aivan liian nopeasti. Pari tyhjää yritystä väliin ja sitten kala nousi uudestaan.
Mutta toistamiseen vastaisku oli aivan liian nopea ja kala ei tarttunut. Sen verran kuitenkin ehdin kiskaista koukkua kalan leukaperiin, että se katsoi parhaimmakseen häipyä sen sileän tien.
Eväitä mutustellessani autolla, huomasin pari nakuilevaa kanssa ihmistä. Olivat kohtuullisen rohkeita kansalaisia, sillä he pulahtivat suoraan saunasta hyiseen koskeen. Hrrrrrrrrrrr.....kylmää touhua. Vaikka itselläni oli neopreenin alla useampikin vaatekerros, niin silti kylmässä vedessä ei kovin pitkään viitsinyt seisoskella. Neopreenipöksyt ovat kuitenkin selkeästi parempi vaihtoehto talviseen vedessä heilumiseen kuin hönkivät. Pitäisi tosin hankkia uudet nepparit kiinteillä kengillä, sillä ne ovat huomattavasti sukkahousumallia paremmat (lue: lämpimämmät) näin talvella.
Kalastusrupeama alkoi olla lopuillaan siinä vaiheessa, kun aurinkoinen ja tyyni päivä muuttui hetkessä suorastaan talviseksi myrskyksi. Kuin tyhjästä noussut myräkkä katkoi oksia puista ja heitteli kaikenlaista roskaa veden pinnalle. Tuuli repi myös jäälauttoja virran vietäväksi. Jouduin myös raahaamaan tielle kaatuneen puun syrjään jotta kotimatka saattoi jatkua ilman kiertoteitä. Taisi olla hieman huono nostoasento, sillä selkä niksahti ikävästi. Paluumatka kotiin oli täten hieman tuskaista.
2 comments:
Älähän nyt koko ajan telo ittees jossain :) Kohta oot taas saikulla ihmettelemässä jotta millon pääsis ongelle!
Heh...tekevälle sattuu kuten sanotaan. Ehkä tien päällä hieman enemmän kuin kotisohvalla.
Post a Comment