Hetkeksi tuli taas kurvailtua tuonne 'lähiojalle'. Joen alaosia kohti porhaltaessani tuli vastaan posiviitinen havainto, sillä olivat vihdoin ja viimein hieman paikanneet Hammontien monttuja. Eihän tie vielä nytkään aivan huippu ole, mutta edes hieman parannusta entiseen.
Tämä sessio meni lähinnä kävelyksi edestakaisin, sillä varsin montaa heittoa ei tullut tehtyä. Yritin lähinnä etsiä jonkun isomman kalan jolle olisin päässyt perhoani tarjoilemaan. Yhtään ei tällä kertaa näkynyt, vaikka kalojen havaitseminen veden kirkkauden takia ei nyt erityisen vaikeaa ole. Kalat olivat tietty aika säikkyjä, joten todennäköisesti tuli vain hiivittyä liian 'äänekkäästi'.
Vesikasvit ovat vallanneet alueen alaosan varsin tehokkaasti. Paikoitellen ei näyttäisi vesi edes paljoakaan liikkuvan vihreässä massassa. Mieleen hiipikin joku artikkeli jossain vanhassa 'fly fishing & fly tying' -lehdessä, jossa höpistiin jotain vesikasvien niittämisestä. Noinkohan olisi täälläkin otettava mallia Englannin kalkkivirtojen touhuista?
No comments:
Post a Comment