Mutta mikäs siinä, leppoisaa kalasteluahan tuollainen. Stressitöntä. Varsinkin kun harvemmin isot kalat tällöin kiusaavat. Tai siis kiusaavathan ne varovaisilla oteilla. Tälläkin reissulla varsin kookas jöllikkä tarjosi muutamat varovaiset potkut siiman päässä. Irtosi kuitenkin lähes yhtä nopeasti kuin oli perhoon haukannutkin. Muuten päivä meni varsin tutuissa pikkukalan onkimismerkeissä.
Yhtäläisyyksiä löytyi eiliseen Hammon reissuun parissakin suhteessa. Pieniä harjuksia oli nimittäin ilmaantunut tännekin varsin reippaasti. Ja toisekseen merkkejä salakalastajista näkyi, sillä ongin joen pohjasta härskin ambulanssirapalan. Hyi olkoon, tälläisiä perhokalastukselle pyhitetyssä paikassa.

Hieman olen joutunut myös pyörtämään puheitani, sillä laitoin kuitenkin ilmoittautumisen menemään syksyn alkukarsintoihin. Tosin rustasin lappuun vain yhden kisan. Yllätyshän se ei tietysti ole, että laitoin hakemuksen Vekaran Risulammelle. Vekaraopen jatkuu siis nyt tässä muodossa.
2 comments:
Moro Harri.
Ootko muuten lähdössä sinne joukkue-SM kisoihin,täs on vaan itellä epäselvää ketkä sinne on lähdössä.
Ihan yhtä epäselvää se on mullekin ..
Post a Comment