Jotain uutta

Aamupäivällä tuli aika laiskasti aloiteltua päivä ja kalalle lähtö siirtyi aika myöhäksi. Jotenkin ei napannut lähteä tuttuja jokipaikkoja tahkoamaan varsinkin kun sumukorentoaika on auttamatta ohi tältä vuodelta. Pyörittelin karttapaikkaa koneella ja tarkastelin miltä Päijänteen paikat näyttivät. Ja sinne sitä sitten tuli lähdettyäkin..Päijänteelle. Jannekin lähti vielä völjyyn.



Lopulta auton nokka osoitti Jannelle jo tuttua paikkaa. Itse en ole tuolla aikaisemmin käynyt lähelläkään vaikka samalla suunnalla on eräs legendaarinen kalapaikka. Tosin sellainen, minne ei jokaisella kuolevaisella ole edes asiaa. Vesi kuitenkin virtasi täälläkin mutta ympäristöä ei voinut todellakaan kehua erityisen kauniiksi. Kaloja kuitenkin uisi suotuisissa olosuhteissa täälläkin.

Ja varmaan ui tänäänkin, mutta ilman että meidän perhoja purivat. Tuskailin hieman vapavalintani kanssa, sillä yritin roimia syvään ränniin erittäin synkän siiman kanssa. Hentoinen vapa ei kuitenkaan toiminut sitten millään noin raskaan siiman kanssa. Lisäksi onnistuin vetelemään perhot tämän tästä rantapenkkaan jossa terävät kivet huolehtivat perukkeen katkaisusta. Taisi samalla katketa pätkä heittosiimastakin.



Aikamme tahkosimme tyhjää ennen paikan vaihtoa. Seuraavassa paikassa tuuli tuiversi oikein huolella ja teki kalastuksesta varsin kylmää puuhaa. Nopeasti sitä ihminen tottuu lämpöiseen tai ainakin siltä tuntui edellisten päivien lämpöaallon jälkeen. Oli vaan sen verran kolkkoa touhua.