Metsää nurin

Kuten eilen kirjoittelin, niin tänään oli ohjelmavuorossa Hammonjoen raivaustalkoot. Tai siis yksi niistä suunnitelluista ennen alkukarsintoja 31. toukokuuta. Porukka oli tällä kertaa viiden hengen vahvuinen. Ilmeisesti suurin osa seuran jäsenistä oli halunnut mennä perhomessuille juuri tänään, sillä miehistövahvuus oli kuitenkin odotettua pienempi. Onneksi kuitenkin tämä sakki oli sen verran tehokasta, että tuloksellista jälkeä saatiin aikaiseksi erittäin paljon.

Tälläkin kertaa keskityimme raivaamaan alemman alueen rytöjä. Viime vuonnahan 'siistimme' keväällä ensimmäisenä ylemmän alueen, mikä onkin ollut varsin tyydyttävässä kunnossa. Aloittelimme silloin myös alemman alueen raivaamista mutta paljon jäi tälle vuodelle vielä tehtävää. Ja siitä on nyt tarkoitus jatkaa, minne viime vuonna jäimme.

Suunnitelmana oli edetä mahdollisimman paljon tulipaikalta ylävirtaan. Synkän kuusimetsän alueella ei ollut juurikaan tehtävää vaan lompsimme rivakkaa marssia ylävirran suunnalle. Matkalla tosin hoitelimme pari tiheää 'pesäkettä' ja ihastelimme lähteistä pulppuavaa kirkasta ja kylmää vettä.

Tulin tällä reissulla myös heittäneeksi talviturkin, sillä rantapenkka petti altani ja onnistuin uimaan kaulaa myöten hyisessä vedessä. Vaatteet päällä tietenkin! Olin siis pakotettu piipahtamaan välillä kotona noutamassa kuivia vaatteita kastuneiden tilalle. Automatka sujui mallikkaasti kalsarit jalassa. Kotipihassa onnistuin sentään pomppimaan kotiin asti ilman että kukaan tuli vastaan. Säästyin siis selittelyiltä mistä niukka vaatetukseni johtui.

Takaisin joelle päästyäni oli aika pistää nuotio palamaan ja paistella 'pakolliset' retkimakkarat. Kivahan se oli istua auringon paisteessa vaikka savu hieman pistelikin silmiin. Polttopuut olivat nimittäin turkasen märkiä.

Tauon jälkeen rymistelimme vielä alavirran suunnalla raivaamaan alimman sillan alapuolista aluetta. Sen verran hyvää jälkeä saimmekin aikaiseksi, jotta kyllä kalamiesten nyt kelpaa joella lompsia. Paljon on silti vielä tekemättä, mutta onneksi on vielä useampi viikonloppu aikaa ennen kisapäivää.

Päivän päätteeksi kaivelin vielä vavan takakontista ja uittelin nymfejä puolisen tuntia ilman sen suurempia kalastuksellisia urotekoja.