Itsenäisyyspäivän huiskijaiset

Tottahan sitä itsenäisyyspäivän tai nyt ainakin viikonlopun kunniaksi oli suunnattava joelle huiskimaan. Tai eihän se tietenkään pakko ole mutta koska urheilulliset vaihtoehdot ovat vieläkin pois suljettuja, niin mitäpä sitä muuta tekisi ulkoilma-annoksen eteen. Joelle siis..

Oli jostain kumman syystä vesi taas jälleen kerran noussut muutamalla sentillä edellisestä. Eihän alkuviikosta tullutkaan vettä kuin melkein tauotta. Olisipa ne kaikki sataneet lumena. Onneksi talvi näyttäisi taas tulevan alkavalla viikolla.



Lähtiessä koppasin mukaan muutaman uuden streamerin, sillä niitä on viimeaikoina penkistä putkahdellut. Tosin ennustettu 'elinikä' tulisi olemaan niille aivan liian lyhyt, sillä syvälle oli päästävä ja se tiesi tietenkin melkoista perhomenekkiä. Jälleen kerran. Vitosuppoava oli taas päivän valinta.

Tämä kalastussessio piti sisällään parisen tuntia huiskimista ja tunnin verran muuten vaan paikan päällä pyörimistä. Pyöriminen piti sisällään mm. lintubongailua. Aikani nimittäin seurailin koskikaran puuhastelua. Melkoisella tahdilla tuo kaveri sulkelsi ötököitä joen pohjasta. Päivän päätteeksi pimenevässä illassa parkkipaikan viereiseen leppään pölähti harvemmin nähty puukiipijä. Ei tosin taida silti olla mikään suurempi harvinaisuus.

Kalastussession aikana onnistuin taasen ensin bongaamaan rantavedessä uivan taimenen jolle en kuitenkaan saanut aikaiseksi riittävän houkuttelevaa tarjousta. Paikan vaihdon jälkeen onnistuin kuitenkin naruttamaan pari pienehköä taimenta. Ja milläs muullakaan kuin talviperhojeni luottoyksilöllä eli simppustreamerillä.