Horoskooppia on uskominen

Jostain löytyi horoskooppi, joka tiesi kertoa, että tähtimerkkini henkilöt ovat hieman rauhattomia jos eivät jatkuvasti löydä jotain tekemistä. Aamulla katselin ensin televisiosta Salpausselän kisojen naisten perinteisen kisaa. Virpi Kuitunen loisti jälleen ja voitti kisan. Hyvä Virpi!

Lähetyksen jälkeen pakkasin romppeet ja pyyhkäisin jälleen kerran kalalle. Päivä alkaa olemaan jo sen verran pitkä, että huoletta voi mennä kalalle vielä iltapäivänkin puolella ilman, että pimeys pääsee heti yllättämään. Saavuinkin joelle vasta noin kello yksi iltapäivällä. Tehokasta peliaikaa jäi siis jotakuinkin viisi tuntia. Riittävästi, jotta ehdin muutaman paikan koluamaan huolella.


Aluksi näytti, että päivästä olisi tulossa täydellinen haukipäivä. Ensimmäinen piikkikita pureskeli siiman poikki jo muutaman heiton jälkeen. Paikanvaihdon jälkeen haukien syönti jatkui kiihtyvällä tahdilla. Ensin keskivirrassa kävi äkäinen hauki pyyhkäisemässä pinnassa uivaa streameriä oikein apinanraivolla kuitenkaan tarttumatta. Ilmeisesti sama kala seurasi perhoa ja tälläsi vielä uudemman kerran samalla uitolla. Kala irtosi kuitenkin hetken pyristelyn jälkeen.

Muutama lisäheitto ja jälleen oli hauki kiinni. Tällä kertaa reilu kilon pulikka pujahti haaviin asti musta streameri tukevasti leuassa kiinni. Kala uimaan ja uutta heittoa kohti keskivirtaa...

Aloin raksimaan jäitä vaparenkaista perhon jatkaessa uintiaan keskivirran puolella. Samassa tunsin jotain eloa siiman toisessa päässä ja nappasin nopeasti tukevamman otteen vavasta. Perskules, kalahan se siellä. Ja vieläpä taimen! Nippanappa nelikymppinen taimen oli napannut hiljalleen virran mukana lilluneen perhon suuhunsa. Melkoista taitokalastusta, eh?



Päivän kolmas (tai paremminkin neljäs, sillä katkotus hauen kanssa oli se ensimmäinen) tapahtuma lisäsi päivän saaliiden lajikirjoa. Jälleen kerran kahlatessa jostain ilmestyi kookas harjus aivan jalkoihin. Eikä tämäkään kala pystynyt vastustamaan nokan eteen ilmestyvää vihreää larvaa, sillä haaviin harjus loppujen lopuksi päätyi. Vapautuksen jälkeen tämä noin 40 cm:n kala jäi vieläkin aivan jalkoihin uiskentelemaan. Paiskasin perhot uudelleen kalan eteen ja se otti samaisen vihreän larvan toistamiseen. Tällä kertaa kuitenkin tarttumatta kunnolla.